Tietoa lahjoittamisesta

Käytännön tietoa sukusolujen lahjoittajille

Munasolujen lahjoitus

 

Munasolujen lahjoituksen perusedellytykset: 

  • Muna­so­lun lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­tään perus­ter­ve, n. 20-35 -vuo­tias nai­nen, jol­la ei ole suvus­sa tie­dos­sa vaka­via periy­ty­viä sairauksia.

  • Sukuso­lun lah­joit­ta­jak­si ryh­ty­vän on annet­ta­va suos­tu­mus sii­hen, että hänen hen­ki­lö­tie­ton­sa anne­taan Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­ras­ton (VALVIRA) yllä­pi­tä­mään luo­vu­tus­re­kis­te­ri Luo­te­riin. Hoi­don tulok­se­na syn­ty­neel­lä lap­sel­la on oikeus saa­da nämä tie­dot hänen täy­tet­ty­ään 18 vuotta.

 

Alkukartoitus:

  • Sukuso­lu­jen lah­joi­tus­ta har­kit­se­van tulee ensim­mäi­se­nä ottaa yhteyt­tä lap­set­to­muus­hoi­to­ja lah­ja­so­luil­la teke­vään yksi­tyi­seen tai jul­ki­seen lap­set­to­muus­hoi­tokli­nik­kaan. Kli­ni­kal­ta saa ensi­tie­don sukuso­lu­jen lah­joi­tuk­seen liit­ty­väs­tä hoi­to­pro­ses­sis­ta ja hoi­don kulusta.

  • Ennen lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­mis­tä lää­kä­ri tekee ter­veys­tar­kas­tuk­sen. Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la sel­vi­te­tään taus­ta­tie­dot, oma ja sukusi ter­veys­his­to­ria, teh­dään gyne­ko­lo­gi­nen tut­ki­mus ja käy­dään läpi hoi­to­pro­ses­si, sen ris­kit ja mah­dol­li­set sivuoi­reet. Veri- ja virt­sa­ko­keil­la pois­sul­je­taan tart­tu­vat tau­dit, kuten esi­mer­kik­si hepa­tii­tit ja HIV. Veri­näyt­tees­tä tut­ki­taan myös infek­tio­ko­keet ja teh­dään kromosomimääritys.

  • Ennen lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­mis­tä lah­joit­ta­ja saa myös psy­ko­lo­gis­ta neu­von­taa, jos­sa käy­dään läpi mm. lah­joit­ta­mi­seen liit­ty­viä oikeu­del­li­sia, eet­ti­siä ja psy­ko­lo­gi­sia seik­ko­ja. Psy­ko­lo­gi anta­mal­la neu­von­nal­la var­mis­te­taan, että lah­joit­ta­ja on saa­nut mah­dol­li­suu­den miet­tiä lah­joi­tuk­sen anta­mi­seen liit­ty­viä kysy­myk­siä ja tun­te­muk­sia sekä haluk­kuut­ta sitou­tua hoitoon.

  • Hedel­möi­tys­hoi­to­lain perus­teel­la sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le kor­va­taan luo­vu­tuk­ses­ta aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set sekä epämukavuuskorvaus.

 

Munasolujen kypsyttäminen ja keräys: 

  • Muna­so­lu­jen luo­vu­tus hoi­to­pro­ses­si­na vas­taa koe­put­ki­he­del­möi­tys­hoi­toa (IVF) muna­so­lu­jen keräyk­seen asti. Keräyk­ses­sä saa­dut muna­so­lut hedel­möi­te­tään ja siir­re­tään jakau­tu­nee­na alkio­na vastaanottajalle. 

  • Suu­rim­mal­la osal­la muna­so­lu­jen kyp­syt­tä­mi­nen ja keräys suju­vat ongel­mit­ta. Pie­ni osa nai­sis­ta saa hor­mo­ni­hoi­toon liit­tyen lie­viä sivu­vai­ku­tuk­sia. Muna­so­lu­ke­räyk­sen aika­na anne­taan suo­nen­si­säis­tä lää­ki­tys­tä, joka mini­moi kivun ja rentouttaa. 

  • Hor­mo­ni­hoi­don ja muna­so­lu­jen keräyk­sen jäl­keen suo­si­tel­laan jäl­ki­tar­kas­tus­käyn­tiä n. 3-5 vii­kon kulut­tua muna­so­lu­jen keräyksestä.

 

Munasolujen keräyksen jälkeen: 

  • Saman lah­joit­ta­jan sukuso­luil­la voi­daan hank­kia lap­sia kor­kein­taan vii­teen eri perheeseen. 

  • Lah­ja­so­luil­la syn­ty­neel­lä lap­sel­la on 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään mah­dol­li­suus saa­da tie­to lah­joit­ta­jan hen­ki­löl­li­syy­des­tä mut­ta juri­di­sia vel­vol­li­suuk­sia lah­joit­ta­jal­la ei ole.

  • Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jan voi olla mah­dol­lis­ta saa­da hoi­ta­val­ta kli­ni­kal­ta tie­to sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­lu­hoi­don jäl­keen ja lap­si tai lap­sia syn­ty­nyt. Hoi­ta­va kli­nik­ka voi päät­tää antaa­ko se sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le tätä tietoa.

    Hedel­möi­tys­hoi­to­la­ki ei mai­nit­se luo­vut­ta­jien oikeu­des­ta saa­da tie­toa, muu­ta kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että luo­vut­ta­ja on suos­tu­nut isäk­si (16 § 2 mom ja 12 § 1 mom). Sil­loin­kin anne­taan vain tie­to, että ras­kaus on alka­nut, ei edes päivämäärää
 
Hoi­ta­va kli­nik­ka voi päät­tää antaa­ko se sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le tie­toa sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­lu­hoi­don jäl­keen ja onko lap­si tai lap­sia syntynyt
Hoi­ta­va kli­nik­ka voi päät­tää antaa­ko se sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le tie­toa sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­lu­hoi­don jäl­keen ja onko lap­si tai lap­sia syntynyt

  • Lah­joi­te­tuil­la muna­so­luil­la teh­ty­jen hoi­to­jen tulok­set ovat hyviä, ja jo yhden hoi­don jäl­keen 55–60% vas­taa­not­ta­jis­ta tulee ras­kaak­si. Koko­nai­suu­des­saan yli 80% lah­joi­te­tun muna­so­lun saa­neis­ta paris­kun­nis­ta saa toi­vo­man­sa lapsen.

Siittiöiden lahjoitus

 

Siittiöiden lahjoituksen perusedellytykset: 

  • Siit­tiöi­den lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­tään perus­ter­ve, n. 20-45 -vuo­tias mies, jol­la ei ole suvus­sa tie­dos­sa vaka­via periy­ty­viä sairauksia.

  • Sukuso­lun lah­joit­ta­jak­si ryh­ty­vän on annet­ta­va suos­tu­mus sii­hen, että hänen hen­ki­lö­tie­ton­sa anne­taan Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­ras­ton (VALVIRA) yllä­pi­tä­mään luo­vu­tus­re­kis­te­ri Luo­te­riin. Hoi­don tulok­se­na syn­ty­neel­lä lap­sel­la on oikeus saa­da nämä tie­dot hänen täy­tet­ty­ään 18 vuotta.

 

Alkukartoitus ja siittiöiden lahjoitus:

  • Sukuso­lu­jen lah­joi­tus­ta har­kit­se­van tulee ensim­mäi­se­nä ottaa yhteyt­tä lap­set­to­muus­hoi­to­ja luo­vu­te­tuil­la soluil­la teke­vään yksi­tyi­seen tai jul­ki­seen lap­set­to­muus­hoi­tokli­nik­kaan. Kli­ni­kal­ta saa ensi­tie­don sukuso­lu­jen lah­joi­tuk­seen liit­ty­väs­tä hoi­to­pro­ses­sis­ta ja hoi­don kulusta.

  • Ennen lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­mis­tä lää­kä­ri tekee ter­veys­tar­kas­tuk­sen. Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la sel­vi­te­tään taus­ta­tie­dot, oma ja suvun ter­veys­his­to­ria. Veri- ja virt­sa­ko­keil­la pois­sul­je­taan tart­tu­vat tau­dit, kuten esi­mer­kik­si kla­my­dia, hepa­tii­tit ja HIV. Veri­näyt­tees­tä tut­ki­taan myös infek­tio­ko­keet ja teh­dään kromosomimääritys.

  • Ennen sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­mis­tä siit­tiöi­den lah­joit­ta­jal­le teh­dään sie­men­nes­tea­na­lyy­si sekä siit­tiöi­den koe­pa­kas­tus, jol­la var­mis­te­taan siit­tiöi­den kes­tä­vyys hedel­möi­tys­hoi­to­ja var­ten. Lah­joit­ta­jil­la sper­ma-ana­lyy­si­kri­tee­rit (siit­tiö­ti­heys ja nii­den liik­ku­mi­nen) ovat tiu­kem­pia kuin mitä omil­la siit­tiöil­lä hedel­möit­tä­mi­seen tar­vi­taan. Tiu­kat kri­tee­rit kar­si­vat lah­joit­ta­jak­si hyväk­syt­tä­vien määrää. 

  • Ennen lah­joit­ta­jak­si hyväk­sy­mis­tä lah­joit­ta­ja saa myös psy­ko­lo­gis­ta neu­von­taa, jos­sa käy­dään läpi mm. lah­joit­ta­mi­seen liit­ty­viä oikeu­del­li­sia, eet­ti­siä ja psy­ko­lo­gi­sia seik­ko­ja. Psy­ko­lo­gi anta­mal­la neu­von­nal­la var­mis­te­taan, että lah­joit­ta­ja on saa­nut mah­dol­li­suu­den miet­tiä lah­joi­tuk­sen anta­mi­seen liit­ty­viä kysy­myk­siä ja tun­te­muk­sia sekä haluk­kuut­ta sitou­tua hoitoon.

  • Sper­man pakas­ta­mi­nen voi alkaa kun koko pro­ses­si on läpi­käy­ty ja kaik­ki osa-alu­eet ovat kun­nos­sa. Koe­pa­kas­tus- ja sula­tus­pro­ses­sin jäl­keen sie­men­nes­teen luo­vu­tus­ker­to­ja on 5–10 noin puo­len vuo­den aikana. 

  • Hyväk­sy­tyl­le lah­joit­ta­jal­le mak­se­taan käyn­neis­tä kulukorvaus. 

 

Siittiöiden lahjoittamisen jälkeen:

  • Saman lah­joit­ta­jan sukuso­luil­la voi­daan hank­kia lap­sia kor­kein­taan vii­teen eri perheeseen. 

  • Luo­vu­tuk­ses­ta syn­ty­neel­lä lap­sel­la on 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään mah­dol­li­suus saa­da tie­to luo­vut­ta­jan hen­ki­löl­li­syy­des­tä mut­ta juri­di­sia vel­vol­li­suuk­sia luo­vut­ta­jal­le ei ole.

  • Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jan voi olla mah­dol­lis­ta saa­da hoi­ta­val­ta kli­ni­kal­ta tie­to sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­lu­hoi­don jäl­keen ja lap­si tai lap­sia syn­ty­nyt. Hoi­ta­va kli­nik­ka voi päät­tää antaa­ko se sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le tätä tietoa.

    Hedel­möi­tys­hoi­to­la­ki ei mai­nit­se luo­vut­ta­jien oikeu­des­ta saa­da tie­toa, muu­ta kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että luo­vut­ta­ja on suos­tu­nut isäk­si (16 § 2 mom ja 12 § 1 mom). Sil­loin­kin anne­taan vain tie­to, että ras­kaus on alka­nut, ei edes päivämäärää

    Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jan voi olla mah­dol­lis­ta saa­da hoi­ta­val­ta kli­ni­kal­ta tie­to sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­lu­hoi­don jäl­keen ja lap­si tai lap­sia syn­ty­nyt. Hoi­ta­va kli­nik­ka voi päät­tää antaa­ko se sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­le tätä tietoa.

    Hedel­möi­tys­hoi­to­la­ki ei mai­nit­se luo­vut­ta­jien oikeu­des­ta saa­da tie­toa, muu­ta kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että luo­vut­ta­ja on suos­tu­nut isäk­si (16 § 2 mom ja 12 § 1 mom). Sil­loin­kin anne­taan vain tie­to, että ras­kaus on alka­nut, ei edes päivämäärää.
     

  • Lah­joi­te­tut siit­tiöt ovat suu­ri lah­ja. Lah­joi­tet­tu­ja siit­tiöi­tä voi­daan käyt­tää monis­ta syis­tä esi­mer­kik­si, kun las­ta toi­vo­van parin mie­hel­lä ei ole omia siit­tiöi­tä tai hänel­lä on jokin vaka­va perin­nöl­li­nen sai­raus. Myös itsel­li­set nai­set ja nais­pa­rit tar­vit­se­vat luo­vu­tet­tu­ja siittiöitä. 

Alkion lahjoitus

  • Alkioi­ta lah­joit­ta­vat ovat paris­kun­tia, jot­ka ovat itse käy­neet läpi lap­set­to­muus­hoi­to­ja ja lopul­ta saa­neet per­hee­seen­sä toi­vo­man­sa mää­rän lap­sia. Lap­set­to­muus­hoi­to­jen jäl­keen heil­le on jää­nyt pakas­tet­tu­ja alkioi­ta, jot­ka he toi­vo­vat voi­van­sa lah­joit­taa mui­den lap­set­to­muu­des­ta kär­si­vien hoitoihin.

  • Alkioi­ta lah­joit­ta­vat parit tapaa­vat lää­kä­rin, joka tekee heil­le ter­veys­tar­kas­tuk­sen. Heil­tä tut­ki­taan myös perus­k­ro­mo­so­mis­to ja infek­tio­tau­dit verikokein.

  • Ennen lah­joi­tus­ta parit tapaa­vat myös psy­ko­lo­gin, joka käy lah­joit­ta­jien kans­sa läpi pää­tök­sen­te­koon liit­ty­vät psyyk­ki­set ja eet­ti­set näkökulmat. 

Sukusolujen lahjoittaminen tutulle tai sukulaiselle

Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­mi­nen on hie­no asia ja mah­dol­lis­taa vas­taa­not­ta­jal­le ete­ne­mi­sen lah­ja­so­lu­hoi­dois­sa ja par­haim­mil­laan toi­veen lap­ses­ta. Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­mi­nen tutul­le ja eten­kin suku­lai­sel­le on kui­ten­kin huo­lel­lis­ta poh­din­taa vaa­ti­va tilanne.

Lah­ja­so­lu­hoi­dot tutun lah­joit­ta­jan sukuso­luil­la edel­lyt­tää aina sitä, että kaik­ki osa­puo­let käy­vät psy­ko­lo­gin anta­man lah­ja­so­lu­neu­von­nan. Jos lah­joit­ta­ja on pari­suh­tees­sa, myös puo­li­so osal­lis­tuu neu­von­taan, tapaa­mi­sia voi tar­vit­taes­sa olla useam­pia. Tutun lah­joi­ta­jan olles­sa kysees­sä neu­von­nas­sa käy­dään läpi vie­lä huo­lel­li­sem­min mm. mitä sukuso­lu­jen lah­joit­ta­mi­nen tar­koit­taa lap­sen kas­vaes­sa, kuten: 

  • Jos lah­joi­tuk­sen anta­nut pari saa/ tai heil­lä on ennes­tään lap­sia ovat lah­joit­ta­jan ja vas­taa­not­ta­jan lap­set puo­li­si­sa­ruk­sia keskenään.
  • Mitä mah­dol­li­nen yhden­nä­köi­syys lap­sen kans­sa (ulko­nä­kö) tar­koit­taa ja mil­tä tuntuu.

 

Koko lah­joi­tus­pro­ses­sia, mut­ta myös mah­dol­li­ses­ti sen avul­la syn­ty­vän lap­sen kas­vua on hyvä pys­tyä visioi­maan mie­les­sään pidem­mäl­le tule­vai­suu­teen ja miet­ti­mään asi­aa huo­lel­li­ses­ti etu­kä­teen. Tämä tulee joka tapauk­ses­sa huo­lel­li­ses­ti poh­dit­ta­vak­si lah­ja­so­lu­neu­von­nas­sa. Lah­ja­so­lu­neu­von­nas­sa ei vie­lä sitou­du­ta lah­ja­so­lu­jen lah­joit­ta­mi­seen, vaan sen tar­koi­tuk­se­na on poh­tia asi­aa kai­kil­ta eri kan­teil­ta ja kaik­kien osa­puol­ten näkö­kul­mas­ta, myös mah­dol­li­ses­ti syn­ty­vän lap­sen näkökulmasta.

Lah­ja­so­lu­neu­von­taa tar­jo­taan lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­joa­vil­la yksi­tyi­sil­la kli­ni­koil­la ja jul­ki­sen sek­to­rin yli­opis­to­sai­raa­lois­sa. Tutul­le lah­joitt­mis­ta har­kit­se­va voi myös vara­ta ajan yksi­tyi­sen sek­to­rin psy­ko­lo­gil­le ennen koko pro­ses­sin aloi­tus­ta. Ammat­ti­lai­nen osaa kysyä sel­lai­sia kysy­myk­siä, joi­den avul­la pys­tyy poh­ti­maan asi­aa mah­dol­li­sim­man laajasti.

Kli­ni­koil­le voi myös teh­dä ns. ris­tiin­lah­joi­tuk­sen, jol­loin ei käy­te­tä tutun lah­joit­ta­jan sukuso­lu­ja, vaan (ano­nyy­me­ja) sukuso­lu­ja kli­ni­kan sukuso­lu­pan­kis­ta, ja tei­dän lah­joit­ta­mat sukuso­lut mene­vät sukuso­lu­pank­kiin näi­den tilal­le ja käy­te­tään toi­sel­le nii­tä tarvitsevalle.