Lahjasoluteemaista kirjallisuutta
LAHJASOLUTEEMAISIA TIETOKIRJOJA
Donor Conception and the Search for Information From Secrecy and Anonymity to Openness.
Allan, Sonia. 2017. 1st Edition. Routledge. Tutustu kirjaan tästä.
Kirjassa käsitellään lahjoitetuilla sukusoluilla lapsiperheellistymistä vanhempien ja lahjasolualkuisen näkökulmasta sekä tuodaan esiin hoitoihin liittyvää sääntelyä. Lahjoittajan anonymiteetin osalta esitetään argumentteja puolesta ja vastaan. Kirja sopii aiheesta kiinnostuneille, kaikille joita aihe koskettaa sekä lahjasoluhoitojen parissa työskenteleville ammattilaisille.
Building a family with the assistance of donor insemination.
Daniels, Ken. 2004. Dunmore Press.
Sosiaalityön professori Ken Danielsin kirja on kirjoitettu heille, jotka harkitsevat lahjasiittiöiden käyttämistä lahjasoluhoidoissa tai ovat saaneet lapsia lahjoitettujen siittiöiden avulla. Kirjassa on kokemuspuheenvuoroja lahjasiittiöillä lapsen saaneilta vanhemmilta sekä lahjasiittiöhoitoja harkitsevilta.
Donor conception for life: Psychoanalytic Reflections on New Ways of Conceiving the Family.
Fine, Katherina. (2015) 2018. Routledge
Kirjassa kuvataan lahjasoluilla lasta toivovien ja lapsen saaneiden naisten sekä miesten psykologisia kokemuksia tästä erityisestä perheellistymisen tavasta. Lahjasoluilla lapsiperheellistyminen ei kirjan mukaan ole vain sukusolujen vastaanottamista tai yksi hedelmöityshoidon muoto, vaan vanhempi/ vanhemmat liittävät lahjasolujen avulla syntyvään lapseen lahjoittajan geneettisen historian. Geneettisen historian merkitystä ei voi tietää kukaan muu, kuin lapsi itse. Oleellisena kirjassa nostetaan esiin perheen hyvine suhteiden merkitys lapsen ja perheen hyvinvoinnin kannalta sekä siihen liittyen lapsen oikeus tietoon taustastaan.
Let’s talk About Egg Donation, Real stories from real people.
Gatlin, Marna Parents via Egg Donation yhdistyksen perustaja ja Carole LieberWilkins, terapeutti. 2019. Archway publishing.
Kirjan ovat kirjoittaneet kaksi lahjasoluilla lapsen saanutta äitiä Marna ja Carole. Kirjassa on nimensä mukaisesti useiden lahjasoluilla lapsia saaneiden vanhempien tarinoita, joista lukija saa varmasti tukea ja apua omiin pohdintoihinsa ja vahvan kokemuksen siitä, ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Kirja suhtautuu lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyviin kaikenlaisiin tunteisiin empaattisesti ja ymmärrystä tuottaen. Kirjasta löytyy tietoa monimuotoisiin perhetilanteisiin, joten se soveltuu luettavaksi kenelle vain aiheesta kiinnostuneelle.
Having Your Baby Through Egg Donation
Glazer, Ellen Sarasohn & Weidman Sterling, Evelina. 2013. Jessica Kingsley Publishers.
Kirjan ovat kirjoittaneet Ellen Sarasohn Glazer ja Evelina Weidman Sterling. Ellen on sosiaalityöntekijä ja tietokirjailija, joka on toiminut monimuotoisten perheiden rakentamisen parissa jo 30 vuotta. Evelina puolestaan on tutkija ja kouluttaja, joka on työskennellyt yli 20 vuoden ajan tutkijana hedelmöityshoitokentällä. Kirja keskittyy erityisesti lahjasoluprosessin tunnepuolen asioihin, joita saa ja joutuu pohtimaan lahjasoluhoitoja harkitessa. Käsitelty myös aiheita, jotka ovat tärkeitä lahjasoluilla lapsen saaneelle vanhemmalle, esimerkiksi lahjasolutaustasta puhumista lapsen kanssa.
We Are Family. What Really Matters for Parents and Children.
Golombok, Susan. 2020. Scribe.
Susan Golombok on Cambrindgen perhetutkimuskeskuksen tutkija. Tässä kirjassa Golombok käsittelee lahjasoluilla lapsiperheellistyneiden monimuotoisten perheiden ja heidän lastensa hyvinvointia ja onnellisuutta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lahjasoluperheissä voidaan yhtä hyvin, tai jopa paremmin, kuin omilla sukusoluilla muodostuneissa lapsiperheissä.
Modern Families, Parents and Children in New Family Forms.
Golombok, Susan. 2015. Cambridge.
Kirjassa Susan Golombok esittelee monimuotoisten perheiden joukkion, ja taustoittaa näiden perheiden syntyä. Ääneen pääsevät sateenkaariperheet, “koeputki”-lapsiperheet, lahjasukusoluperheet, sijaissynnytyksen avulla muodostuneet lapsiperheet, sekä itsellisten vanhempien ja kahden miehen muodostamat perheet. Yhteistä näille perheille on erityisen syntytarinan lisäksi se, että perheiden hyvinvoinnin kannalta perhemuodolla ei ole väliä, vaan perheen sisäisillä suhteilla, vanhempien kyvyllä vastata lapsen tarpeisiin ja luoda turvallinen kasvualusta lapselle.
Random Families, Genetic strangers, Sperm Donor Siblings, and the Creation of New Kin.
Hertz, Rosanna ja Nelson Margaret K. 2019. Oxford.
Random Families kirjassa kysytään: miten sukulaisuus määritellään, kenellä on oikeus määritellä keitä kuuluu sukuun ja millaisia merkityksiä lapset ja vanhemmat antavat geneettisille perheyhteyksille? Kirjan aineistona ovat haastattelut, lahjasoluilla lapsen saaneet vanhemmat (N212) ja lahjasolualkuiset henkilöt (N154). Ensimmäinen kappale pyrkii saamaan selkoa lahjoittajasta ja sen kautta muodostuvista puolisisaruksista. Toinen kappale käsittelee erilaisia lahjasukusolujen kautta muodostuvia sisarussuhteiden verkostoja. Kun lapsiperhe on muodostunut lahjoitettujen sukusolujen avulla, käsitys perheestä ja siitä keitä perheeseen ja sukuun kuuluu vaatii joustoa. Olennaista on, että lahjasolualkuiset lapset lopulta määrittävät mikä merkitys heidän kanssa samat geenit jakavilla ihmisillä on heidän elämässään.
Finding Our Families. A First of Its Kind Book for Donor-conceived people and their families.
Kramer, W. & Cahn, N. 2013. Avery.
Finding Our Families tarjoaa vanhemmille tietoa lapsen kanssa lahjasolutaustan käsittelyyn ja siihen, miten lapsen syntytarina liitetään osaksi hänen identiteettiään. Kirja avaa lahjasolualkuisten kokemuksia omasta taustastaan, niitä epävarmuuksia ja kysymyksiä joita omaan taustaan ja sen käsittelyyn liittyy. Kirja on hyvä perusteos lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyvistä teemoista etenkin heille joita se koskettaa omassa elämässä, mutta myös ammattilaisille.
Yksin tehty lapsi
Taulo, Emma (2023). Kosmos.
Tietokirja itsellisestä vanhemmuudesta ja tarina erään naisen matkasta perheeksi. Yksin tehty lapsi on sekä Taulon omiin kokemuksiin että tutkimustietoon pohjautuva kirja, joka tarjoaa kattavasti tietoa itsellistä vanhemmuutta harkitseville sekä vertaistukea lasta yksin odottaville tai kasvattaville. Se kuvaa muun muassa lapsen toivomiseen liittyviä kipukohtia, hedelmöityshoitoprosessin vaiheita ja sitä, millaisia raskaus ja vauvavuosi ovat yhden vanhemman perheessä.
Building Your Family - The Complete Guide to Donor Conception
Schuman, Lisa & Leondires, Mark (2023). St. Martin’s Publishing Group.
Ammattilaisten kirjoittama opaskirja perheille, jotka suunnittelevat lahjasoluhoitoja tai ovat saaneet lapsen lahjasoluhoitojen avulla. Kirja erittelee lahjasolujen käytön erilaisia näkökulmia: mistä on kyse lääketieteelliseltä kannalta, millaisia vaikutuksia lahjasoluilla on perheeseen tunnetasolla, millaisia eettisiä kysymyksiä lahjasolujen käyttöön liittyy, miten vanhemmat voivat käsitellä tahatonta lapsettomuutta ja miten lahjasolutaustasta puhutaan lapselle.
Conceiving People - Genetic Knowledge and the Ethics of Sperm and Egg Donation
Groll, Daniel (2021). Oxford University Press.
Mitä hyötyjä oman geneettisen taustan tuntemisesta on? Millaisia velvollisuuksia vanhemmilla on lapsiaan kohtaan? Mikä ylipäänsä tekee ihmisestä vanhemman? Kirjassaan Groll esittää, että lahjasoluilla lasta toivovien vanhempien tulisi valita luovuttaja, jonka henkilöllisyys lapsen on halutessaan mahdollista selvittää myöhemmin. On todennäköistä, että lahjasolutaustainen lapsi on jossain vaiheessa elämäänsä kiinnostunut geneettisestä taustastaan, joten vanhempien tulee tarjota lapselle mahdollisuus taustan tutkimiseen.
LAHJASOLUILLA ALKUNSA SAANEIDEN TARINOITA
Donor Family Matters. My story of Raising a Profoundly Gifted Donor-Conceived Child, Redefining Family and Building the Donor Sibling Registry.
Kramer, Wendy 2020.
Kirjan on kirjoittanut Donor Sibling Registryn perustaja Wendy Kramer, joka on lahjasiittiöiden avulla lapsen, saanut äiti. Kramer kuvaa kirjassa lapsen kiinnostusta lahjoittajaa kohtaan ja kertoo heidän vaiherikkaan tarinansa lahjoittajan etsimisestä aikana ennen internettiä ja sen jälkeen. Oman perheensä tarinaa kertoessa Kramer kuvaa samalla Donor Sibling Registryn syntytarinaa. DSR syntyi lahjasolulasten tarpeesta löytää puolisisaruksiaan ja uteliaisuudesta löytää geneettisiä sukulaisiaan.
Kramerin kertoma tarina on vaikuttava ja tuo hyvin konkreettisesti esiin sen, miten tieto omasta geneettisestä taustasta kuuluu lapselle, ja hän lopulta päättää mitä hän tiedolla tekee ja miten hän tiedon kanssa toimii. Vanhempi voi vain olla lapsen tukena, auttaa lasta tällä matkalla ja kulkea lapsen rinnalla. Yhteinen geeniperimä ei synnytä vanhemmuutta eikä lahjoittaja suhteen muodostumisen jälkeenkään ole lapsen vanhempi vaan ihminen, jonka kanssa lapsi jakaa osan geeniperimästään. Suhde lahjoittajaan ja puolisisaruksiin ovat uniikkeja siinä, missä kaikki muutkin ihmissuhteet.
Uprooted: Family Trauma, Unknown Origins, and the Secretive History of Artificial Insemination
Boni, Peter J. 2022. Greenleaf Book Group Press
Kirja on Peter J. Bonin omaelämänkerrallinen tarina siitä, kuinka hän 50-vuotiaana sai tietää, että hän on saanut alkusa lahjoitetuilla siittiöillä. Boni pohtii kirjassaan omaa alkuperäänsä, geenien merkitystä ja lahjasoluhoitoihin liittyviä oikeudellisia sekä eettisiä kysymyksiä. Hän on ollut haastateltava Jana M. Rupnowin podcastissa, jakson pääset kuuntelemaan tästä linkistä.
Inheritance, A Memoir of Genealogy, Paternity and Love
Shapiro, Dani. 2019. Daunt Books.
Dani Shapiro avaa kirjassa salaisuuden, jonka hän on aina tuntenut olevan osa elämäänsä, ja joka lopulta oli hän itse. Shapirolle selviää DNA-testin kautta, että hän on saanut alkunsa lahjasukusoluilla, lahjoitetuilla siittiöillä. Hänen vanhempansa ovat jo menehtyneet, joten heiltä lisätietoa tähän ei voi saada. Shapirosta tulee geneettinen etsivä, kun hän lähtee selvittämään perheen salaisuuksia.
Triple Helix: My donor-conceived story
Burns, Lauren, 2022, University of Queensland Press
Kirjan kirjoittaja Lauren Burns sai 21-vuotiaana tietää, että hän oli saanut alkunsa lahjasoluhoitojen avulla. Kirjassa hän kuvaa millainen matka tiedon saamisesta alkoi, miten se vaikutti hänen identiteettiinsä sekä käsitykseen itsestään ja perheestään. Burns kuvaa myös mitä tapahtui, kun hän sai tietää kuka sukusoljen lahjoittaja on. Kirja ei ole vain elämänkerta, vaan siinä käsitellään myös kriittisesti lahjasoluhoitojen käytänteitä ja painotetaan lapsen oikeutta tietää taustansa.
Chosen Family: A Donor-Conceived Woman’s Journey to Redefining Family
Schuh, Kiara Rea, 2022.
Lisätietoa kirjailijasta: www.kiararwaschuh.com
Kiara Rea Schuh on itsellisen äidin lapsi, joka on saanut alkunsa lahjasoluhoitojen avulla. Kirjassa hän kuvaa perheensä elämää, ihailee rohkeaa äitiään ja kertoo millaista on kasvaa tietäen koko ikänsä olevansa lahjasolutaustainen. Kirjassa Kiara määrittelee perheen uudelleen ja muistuttaa, että jokaisella on oikeus määritellä itse oma perheensä.
Brave New Humans - The Dirty Reality of Donor Conception
Dingle, Sarah (2021). Hardie Grant Books.
Toimittaja Sarah Dingle sai 27-vuotiaana tietää olevansa lahjasolutaustainen. Dingle kirjoittaa koskettavasti yllättävän ja järkyttävän tiedon vaikutuksista elämäänsä, sekä kymmenestä vuodesta, joiden aikana hän etsi käsiinsä tiedon biologisesta alkuperästään.
Missä on puolet minusta?
Morottaja, Mape (2024). Like Kustannus / Kustannusosakeyhtiö Otava.
Vaikuttava ja ajankohtainen teos ihmisistä, joiden elämän dna-testi mullisti. Kirjan tarinat nostavat esiin dna-testauksen villin maailman ja uudenlaiset moraaliset kysymykset, joita testaukseen liittyy. Perheitä yhdistyy ja rikkoutuu, mutta lapsen oikeudet ovat vahvat.
Kirjassa on sekä lahjasolutaustaisten että muilla tavoin alkunsa saaneiden tarinoita.
MUUTA KIRJALLISUUTTA
Kirjoja, jotka eivät suoraan käsittele erityisesti lahjasoluja tai lahjasolutaustaisuutta, mutta liittyvät aiheeseen ja ovat hyödyllistä ja kiinnostavaa luettavaa.
NPE* - A Story Guide for Unexpected Dna Discoveries (*A Non-paternity Event - When ‘Dad’ is Not Your Biological Father).
Hay, Leeanne R. (2022). BookLocker.
“Sukututkimus on hauska harrastus, kunnes kaupallisen dna-testin tulos paljastaa järkyttävän salaisuuden.” Kirjan kirjoittaja sai aikuisena tietää dna-testin kautta, ettei hänellä ollut geneettistä yhteyttä isäänsä, vaan dna-testi määritti geneettiseksi vanhemmaksi toisen miehen. Kirjoittajan tarina ei ole lahjasolutarina, mutta hänen kokemuksissaan ja ajatuksissaan on paljon samoja piirteitä kuin aikuisena lahjasolutaustastaan kuulleiden ihmisten kokemuksissa.
The Lost Family - How DNA Testing Is Unpending Who We Are
Copeland, Libby (2020). Abrams Press.
Kirjassa toimittaja Libby Copeland tutkii nykyajan geenitesti-ilmiötä ja geenitestiyrityksiä, kuten Ancestry ja 23andMe.
Salattu, toivottu lapsi
Valonmeri, Mari (2024). Docendo.
Salattu, toivottu lapsi on Mari Valonmeren omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu geenitestin kautta saada tietää, ettei olekaan toisen vanhempansa biologinen lapsi. Kirja on tarina ylisukupolvisista traumoista, salaisuuksista, periytyvyydestä ja luottamustraumasta. Se kertoo matkasta kohti totuutta ja itsetuntemusta.
Valonmeri ei itse ole lahjasolutaustainen, mutta hänen tarinassaan on paljon piirteitä, jotka lahjasolualkuinenkin voi tunnistaa. Kirjassa on mukana Valonmeren tekemä kahden lahjasolutaustaisen henkilön haastattelu.
TIETOKIRJA JA TEHTÄVÄKIRJA
Three Makes Baby. How to parent your donor-conceived child. + Three Makes Baby Workbook: How to Prepare for Donor Conception
Rupnow, Jana. M. 2018 + 2020
Three Makes Baby opas- ja työkirjan kirjoittaja Jana M. Rupnow on lahjasolu- ja hedelmöityshoitoihin erikoistunut lisensoitu neuvonantaja. Kirjoittamiensa kirjojen lisäksi hän toimittaa samannimistä podcast-sarjaa, jossa hän haastattelee kokemuksen omaavia ja asiantuntijoita erilaisista lahjasoluilla perheellistymisen teemoista.
Kirjat ja podcast tarjoavat lahjasoluilla lasta toivoville ja lapsen saaneille paljon materiaalia, jonka avulla voi työstää erilaisia lahjasoluilla lapsiperheellistymiseen liittyviä teemoja.