Tutkimuksia

Airi­la, A., Ala­ta­lo, M.,Hartonen, N., Näriäi­nen, S. 2020. Dia­ko­nia-ammat­ti­kor­kea­kou­lu Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan tut­kin­to Sai­raan­hoi­ta­ja (AMK) Opin­näy­te­työ. Lah­ja­mu­na­so­lu­jen avul­la lap­sen saa­nei­den äitien koke­muk­sia lap­set­to­muus­hoi­dois­ta, ras­kau­des­ta­ja äitiydestä.

Allan S, 2012. Donor concep­tion, sec­recy and the search for information.

Bee­son, D. R, Jen­nings, W. & Kra­mer, W. 2011.  Offspring searc­hing for their sperm donors: how fami­ly type sha­pes the process.

Bla­ke, L. Casey, P, Rea­dings, V., Jad­va V. & Golom­bok, S. 2010. Dad­dy ran out of tad­po­les’: how parents tell their children that they are donor concei­ved, and what their 7-year-olds understand.

Canzi, E., Accor­di­ni, M. & Facc­hin, F.  2019. ‘Is blood thic­ker than water?’ Donor concei­ved offspring’s sub­jec­ti­ve expe­riences of the donor: a sys­te­ma­tic nar­ra­ti­ve review.

Free­man. T. 2016. Game­te dona­tion, infor­ma­tion sha­ring and the best inte­rests of the child: an over­view of the psyc­ho­social evidence.

Gam­mill, H. S. & Nel­son, J. L. 2010. Natu­ral­ly acqui­red mic­roc­hi­me­rism. Lah­ja­mu­na­so­lu­lap­si saa äidin dna:ta, ja myös toi­sin päin.

Imrie, S., Jad­va, V., Fis­hel S. & Golom­bok, S. 2018. Fami­lies Crea­ted by Egg Dona­tion: Parent–Child Rela­tions­hip Qua­li­ty in Infancy

Tii­vis­tel­män on kir­joit­ta­nut Hel­mi­nau­ha-ver­kos­ton jäsen.
Tut­ki­muk­ses­sa oli 85 lah­ja­mu­na­so­luil­la alkun­sa saa­nut­ta las­ta ja 65 omil­la soluil­la alkun­sa saa­nut­ta las­ta. Myös omil­la soluil­la saa­dut lap­set oli aikaan­saa­tu IVF:lla, tämä sik­si, että muu­toin tulok­siin toden­nä­köi­ses­ti vai­kut­tai­si ras­kau­den alkuun­saa­mis­ta­pa­kin, jol­loin ei oli­si mie­le­käs­tä ver­ra­ta lah­ja­so­lu­lap­sia ei-lah­ja­so­lu­lap­siin. Tut­ki­mus koos­tui videoi­duis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tees­ta, joka pis­tey­tet­tiin jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti sekä haastattelusta.

Tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vät erot lah­ja­so­lu­las­ten ja ei-lah­ja­so­lu­las­ten välil­lä olivat:

Haas­tat­te­lun perus­teel­la: Lah­ja­so­lu­las­ten äidit oli­vat vähem­män luot­ta­vai­sia omaan van­hem­muu­teen­sa kuin ei-lah­ja­so­lu­las­ten äidit. Vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teen perus­teel­la: Lah­ja­so­lu­las­ten äidit oli­vat vähem­män sen­si­tii­vi­siä ja vähem­män stru­ku­toi­tu­nei­ta kuin ei-lah­ja­so­lu­las­ten äidit leik­kies­sään vau­van kans­sa. Lah­ja­so­lu­lap­set osal­lis­tui­vat vähem­män leik­kiin äitin­sä kans­sa ja oli­vat vähem­män mukau­tu­via kuin ei-lahjasolulapset.

Tut­ki­muk­ses­sa spe­ku­loi­tiin, että äidin mah­dol­li­set huolet/epävarmuudet joh­tu­vat sii­tä, että lap­si ei ole geneet­ti­ses­ti sukua itsel­le. Kausa­li­tee­tin osoit­ta­mi­nen tämän tyyp­pi­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, joten sik­si tämä on vain spekulaatio.

Inde­keu, A. & Kris­tien, H. 2017. Part of my sto­ry. The mea­ning and expe­riences of genes and gene­tics for sperm donor-concei­ved offspring.

Isaks­son, S. , Syds­jö, G., Skoog, A. & Lam­pic, C. 2019. Mana­ging absence and pre­sence of child–parent resemblance: a chal­len­ge for hete­ro­sexual couples fol­lowing sperm donation.

Isaks­son, S., Skoog-Svan­berg, A., Syds­jö, G., Linell, L. & Lam­pic, C. 2016. It takes two to tan­go: infor­ma­tion-sha­ring with offspring among hete­ro­sexual parents fol­lowing iden­ti­ty-relea­se sperm donation.

Jad­va, V. Free­man, T. Kra­mer, W. & Golom­bok, S. 2010. Expe­riences of offspring searc­hing for and con­tac­ting their donor siblings and donor.

Karp­pi­nen, E. 2020. Ammat­ti­kor­kea­kou­lutut­kin­non opin­näy­te­työ, Hämeen­lin­nan kor­kea­kou­lu­kes­kus, Hoi­to­työn kou­lu­tus, ter­vey­den­hoi­ta­ja. Ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pelot hedel­möi­tys­hoi­dol­la alka­nees­sa raskaudessa.

Leh­to, S. 2020. Väi­tös­kir­ja, kas­va­tus­tie­tei­den ja psy­ko­lo­gian tie­de­kun­ta.  Jyväs­ky­län yli­opis­to. Pit­kä mat­ka äidik­si – nar­ra­tii­vi­nen tut­ki­mus äitiy­den raken­tu­mi­ses­ta tahat­to­man lap­set­to­muu­den ja hedel­möi­tys­hoi­to­jen jälkeen.

Nord­qvist, P. 2017. Gene­tic thin­king and eve­ry­day living: On fami­ly prac­tices and fami­ly imaginaries.

Rave­lin­gien, A., Provoost,V.  & Pen­nings, G. 2013. Donor-concei­ved children loo­king for their sperm donor: What do they want to know?

Rodi­no, I., Bur­ton P., San­ders, K. 2011. Donor infor­ma­tion con­si­de­red impor­tant to donors, reci­pients and offspring: an Austra­lian pers­pec­ti­ve.

Scheib, J., Ruby, A. & Benward, J. 2017. Who requests their sperm donor’s iden­ti­ty? The first ten years of infor­ma­tion relea­ses to adults with open-iden­ti­ty donors.

Sep­po­nen, A. 2021. Pro­gra­du -tut­kiel­ma. Yhteis­kun­ta­tut­ki­muk­sen mais­te­rioh­jel­ma, Tam­pe­reen yli­opis­to. ”Tän koh­dal­la on sel­la­nen ihme auk­ko, että kukaan ei tie­dä vas­tauk­sia mihin­kään.”: Lah­ja­so­lu­las­ten kokemukset.

Säle­vaa­ra, M. 2019. Väi­tös­kir­ja. Nais­ten tau­dit ja syn­ny­tyk­set, Hel­sin­gin yli­opis­to. Tran­si­tion to parent­hood after fer­ti­li­ty treat­ment with oocy­te and sperm donation. 

Säle­vaa­ra, M., Suik­ka­ri, A-M., Söder­ström-Ant­ti­la, V. 2013. Atti­tu­des and disclo­su­re deci­sions of Fin­nish parents with children concei­ved using donor sperm.

Tam­mi, R. 2020. Yhteis­kun­ta­tie­tei­den tie­de­kun­ta, Pro gra­du -tut­kiel­ma. Tam­pe­reen Yli­opis­to. Ihmi­sen alku­ja, bio­si­sa­ruk­sia ja huk­kaan hei­tet­tä­viä tava­roi­ta: Muna­so­lun toi­mi­juu­den ole­mus yksi­tyis­ten hedel­möi­tys­hoi­tokli­ni­koi­den inter­net-sivuil­la ja muna­so­lu­luo­vut­ta­jien haastatteluissa. 

Teriö, I-E. 2020. Oikeus­tie­teen tie­de­kun­ta, tutkimusartikkeli. 

Luo­vu­te­tuis­ta sukuso­luis­ta alkun­sa saa­nei­den hen­ki­löi­den oikeus tie­tää alku­pe­räs­tään hedel­möi­tys­hoi­dois­ta anne­tun lain voi­maan­tu­loa aiem­mis­sa tapauksissa.

Wyver­kens, E., Pro­voost, V., Rave­lin­gien, A., Pen­nings, G., De Sut­ter, P. & Buys­se, A. 2017. The Mea­ning of the Sperm Donor for Hete­ro­sexualCouples: Con­fir­ming the Posi­tion of the Father