Läheisen tarjoama tuki

Lahjasolulasten vanhemmat toivovat tukea läheisiltään

Lah­ja­so­luil­la las­ta toi­vo­vat ja lap­sen jo saa­neet tar­vit­se­vat tukea lähei­sil­tään. Lähei­sen luon­te­va suh­tau­tu­mi­nen lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin ja lap­sen taus­taan luo hyväk­sy­vän ilma­pii­rin ja vah­vis­taa van­hem­paa. Lähei­sel­lä on oikeus kysyä niis­tä asiois­ta, jot­ka poh­di­tut­ta­vat lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin ja lah­ja­so­lu­van­hem­muu­teen kuten ter­mis­töön liit­tyen. Lähei­sen on hyvä tut­kail­la omia aja­tuk­si­aan, arvo­jaan ja tun­te­muk­si­aan, mut­ta niis­tä huo­li­mat­ta osat­ta­va tukea lah­ja­so­luil­la las­ta toi­vo­vaa tai lap­sen saa­nut­ta van­hem­paa. Pää­asia on, että lap­si on hyväk­syt­ty kaik­ki­ne puo­li­neen sukuun ja per­hee­seen. Lah­ja­so­lu­lap­sen van­hem­mal­le lah­ja­so­lu­hoi­to­jen avul­la van­hem­mak­si tule­mi­nen on aina yksi­tyi­nen asia ja sii­tä lähei­sil­le ker­toes­saan van­hem­pi kut­suu lähei­sen täl­le yksi­tyi­sel­le alu­eel­le. Asia on yksi­tyi­nen, mut­ta ei salai­suus, mikä tar­koit­taa sitä, että yksi­tyis­tä asi­aa tulee kun­nioit­taa, eikä sitä tule jakaa muil­le ilman van­hem­man lupaa.

Kuva vedestä, jossa varjo kaiteesta ja kahdesta henkilöstä

Lahjasoluvanhemmuus ja lahjasolulapset Suomessa

Suo­mes­sa elää tuhan­sia per­hei­tä, jois­sa on lah­ja­so­lu­jen avul­la syn­ty­nei­tä lap­sia. Suo­mes­sa syn­tyy vuo­sit­tain noin 500 las­ta lah­ja­so­lu­jen avul­la (THL). Tilas­toin­tia kai­kis­ta hoi­to­muo­dois­ta on teh­ty vas­ta vuo­des­ta 2006 alkaen, joten tark­kaa las­ten mää­rää ei ole tie­dos­sa. Myös­kään ulko­mail­la teh­ty­jä lah­ja­so­lu­hoi­to­ja ei tilastoida.

Hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la syn­tyy Suo­mes­sa jo 6,5 % kai­kis­ta lap­sis­ta, jois­ta vii­den­nes lah­ja­so­lu­jen avul­la. Mää­rän arvioi­daan ole­van nousus­sa. Arviol­ta lap­sia on syn­ty­nyt lah­ja­so­lu­jen avul­la lähes 10 000.

  • Maa­il­man ensim­mäi­nen koe­put­ki­lap­si syn­tyi vuon­na 1978 Isos­sa-Bri­tan­nias­sa ja ensim­mäi­nen suo­ma­lai­nen IVF-hoi­dos­ta alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi 1984.

  • Ensim­mäi­nen lah­ja­mu­na­so­lul­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa vuon­na 1983, Yhdys­val­lois­sa 1984 ja Suo­mes­sa 1991.

  • Ensim­mäi­nen luo­vu­te­tul­la alkiol­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa v. 1984, Suo­mes­sa v. 1995.

Tänä päi­vä­nä hedel­möi­tys­hoi­doil­la on arvioi­tu syn­ty­neen 3,5 mil­joo­naa las­ta. On siis sel­vää, että lah­ja­so­lut kos­ket­ta­vat taval­la tai toi­sel­la useam­man mil­joo­nan ihmi­sen elämää.

Lahjoitetuilla sukusoluilla vanhemmaksi

Lah­ja­so­lu­ja käyt­tä­vät nais-mies­pa­rit, nais­pa­rit ja itsel­li­set nai­set. Monel­la heis­tä on koke­mus tahat­to­mas­ta lap­set­to­muu­des­ta, lap­set­to­muus­hoi­dois­ta ja kes­ken­me­nois­ta. Luo­vu­te­tut sukuso­lut ovat n. 5 - 10 pro­sen­til­le tahat­to­man lap­set­to­muu­den koke­neis­ta tär­keä mah­dol­li­suus tul­la vanhemmaksi.

Ero omil­la soluil­la teh­tä­viin lap­set­to­muus­hoi­toi­hin on sii­nä, että ras­kau­den alka­mi­seen tar­vi­taan kol­mat­ta tai nel­jät­tä osa­puol­ta, sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jaa. Lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta voit lukea lisää tääl­tä. Lah­ja­so­lu­hoi­dot ovat usein pit­käl­li­sen poh­din­nan ja har­kin­nan tulos ja per­heel­lis­ty­mis­tä lah­joi­tet­tu­jen sukuso­lu­jen avul­la har­ki­taan ensin pari­na tai itsel­li­se­nä nai­se­na ja sen jäl­keen usean ammat­ti­lai­sen kans­sa. Lah­ja­so­luil­la per­heel­lis­ty­neet ovat usein kul­ke­neet ennen lap­sen syn­ty­mää pit­kän polun las­ta toivoen.

Sanat luovat merkityksiä

Kie­li ja käsit­teet lah­ja­so­luai­heen ympä­ril­lä herät­tä­vät kes­kus­te­lua, niin lah­ja­so­lu­van­hem­pien kuin lah­ja­so­lu­per­hei­den kans­sa työs­ken­te­le­vien ammat­ti­lais­ten kes­kuu­des­sa. Lah­ja­so­lu­asiois­ta puhut­taes­sa, ei ole käy­tös­sä vakiin­tu­nut­ta ter­mis­töä.
Lähei­nen, kun puhut lah­ja­so­lu­asiois­ta van­hem­pien kans­sa, huo­mioi seu­raa­vat seikat:

  • Van­hem­muus ei edel­ly­tä lap­sen ja van­hem­man välis­tä geneet­tis­tä yhteyt­tä ja geneet­ti­nen yhteys ei mer­kit­se vanhemmuutta. 

  • Lah­ja­so­lu­jen lah­joit­ta­jas­ta EI ole suo­ta­vaa puhua oikea­na äiti­nä tai isänä/ geneet­ti­se­nä äiti­nä tai isänä. 

  • Sanat äiti ja isä ovat suo­men kie­les­sä vah­vas­ti latau­tu­nei­ta. Näi­tä sano­ja ei tule käyt­tää, kun puhu­taan lah­ja­so­lu­jen lahjoittajasta. 

  • ”Jos hän oli­si sinun, hänel­lä­kin oli­si var­mas­ti kiha­rat hiuk­set” -tyyp­pi­set lausun­not voi­vat satut­taa lah­ja­so­lu­lap­sen van­hem­paa ja hänen van­hem­muu­ten­sa tulee näin sano­jan toi­mes­ta kyseenalaistetuksi. 

  • Hyvä perus­oh­je on kuun­nel­la, mil­lais­ta kiel­tä van­hem­mat itse käyt­tä­vät tai miten he puhu­vat lap­sen lah­ja­so­lu­taus­tas­ta, kysyä mil­lä ter­mein asias­ta tuli­si puhua ja har­ki­ta ennen kuin puhuu.

Kuvassa neljä aikuista ja kaksi lasta seisovat kädet toistensa olkapäillä katsellen merta.

Miten olen tukena

Sano näin:

  • Kysy, mitä van­hem­mat tar­vit­se­vat sinulta.

  • Kuun­te­le huo­lel­li­ses­ti sano­ja ja tun­tei­ta, mis­tä he sinul­le puhuvat.

  • Kysy ter­mi­no­lo­gias­ta ja kie­les­tä, mitä hei­dän kans­saan on sopi­va käyttää.

  • Yri­tä aset­tua hei­dän ase­maan­sa ja mie­ti mil­lais­ta kiel­tä käy­tät ja miten kom­men­toit hei­dän sanomisiaan.

  • Osoi­ta, että olet val­mis mie­lel­lä­si kuun­te­le­maan sit­ten, kun he itse ovat val­mii­ta asias­ta ker­to­maan, mut­ta ymmär­rät, jos he eivät halua puhua asiasta.

  • Ole sen­si­tii­vi­nen ilmoit­taes­sa­si itse tai jon­kun muun ole­van raskaana.

  • Käy­tä har­kin­taa, kun kut­sut hei­tä juh­liin, jois­sa on vau­vo­ja tai lap­sia, mut­ta älä jätä hei­tä ulkopuolelle.

  • Kun­nioi­ta hei­dän pää­tök­si­ään ja valintojaan.

  • Tue ja auta hei­tä pää­tök­sen­teos­sa, vaik­ka pää­tös ei oli­si­kaan se, min­kä itse tekisit. 

  • Ymmär­rä, että hoi­to­jen aika­na sosi­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen voi olla vai­ke­aa. Voit kui­ten­kin ilmais­ta heil­le, että he ovat ajatuksissasi.

  • Lah­ja­so­lu­lap­set voi­vat hyvin avoi­mis­sa ja rakas­ta­vis­sa per­heis­sä, avoin suh­tau­tu­mi­nen lap­siin on tärkeää. 

  • Tue per­hei­tä las­ten kas­vaes­sa ja huo­mio, että per­hei­den tar­peet muut­tu­vat las­ten kas­vun myötä.

Älä näin:

  • Älä yri­tä kor­ja­ta ongel­mia teke­mäl­lä ehdo­tuk­sia tai anta­mal­la neu­vo­ja, vaik­ka kuin­ka ajat­te­li­sit hei­dän parastaan.

  • Älä ole­ta, sen sijaan kysy.

  • Älä esi­tä kysy­myk­siä osoit­taak­se­si, että väli­tät, jos kui­ten­kin haluat vain tyy­dyt­tää omaa uteliaisuuttasi. 

  • Älä tuo­mit­se tai kysee­na­lais­ta hei­dän päätöksentekoaan.

  • Älä käy­tä huu­mo­ria keven­tääk­se­si tunnelmaa/tilannetta lap­set­to­muu­des­ta puhuttaessa. 

  • Älä jaa tie­toa lah­ja­so­lu­taus­tas­ta muil­le kysy­mät­tä ensin heil­tä, miten he halua­vat asian kans­sa toimia.

  • Älä anna tie­don lah­ja­so­lu­taus­tas­ta olla este rakas­taa las­ta juu­ri sel­lai­se­na kuin hän on.

Lahjasoluperheet toivovat tukea läheisiltään

Lah­ja­su­kuso­luil­la las­ta toi­vo­vat ja lap­sen jo saa­neet tar­vit­se­vat tukea lähei­sil­tään. Lähei­sen luon­te­va suh­tau­tu­mi­nen lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin ja lap­sen taus­taan luo hyväk­sy­vän ilma­pii­rin ja vah­vis­taa van­hem­paa. Lähei­sil­tä toi­vot­tua ja saa­tua tukea kar­toi­tet­tiin syys­kuus­sa 2019 kyse­lyl­lä sul­je­tus­sa Hel­mi­nau­ha Face­book-ryh­mäs­sä ja Hel­mi­nau­ha-hank­keen Face­book-sivuil­la. Hel­mi­nau­ha-hank­keen kyse­lyyn läheis­ten anta­mas­ta tues­ta ja reak­tiois­ta lah­ja­so­lu­asioi­hin liit­tyen vas­ta­si 50 hen­keä. Kyse­lys­tä kerä­tyis­tä vas­tauk­sis­ta koos­tet­tiin kak­si jut­tua Sim­puk­ka-leh­teen. Jut­tui­hin voit tutus­tua alla ole­vien link­kien kautta:

Lah­ja­so­lu­per­heet toi­vo­vat tukea lähei­sil­tään. Sim­puk­ka 4/2019.

Tur­val­li­nen avoi­muus lah­ja­so­lu­per­heen hyvin­voin­nin tuke­na. Sim­puk­ka 1/2020.