• Vuosisatojen ajan hedelmättömyyttä on yritetty hoitaa ja keksiä siihen parannuskeinoja

• Egyp­ti­läi­sis­tä papu­rys­kää­röis­tä vuo­sil­ta 2200-1500 EAA on löy­ty­nyt mer­kin­tö­jä hedel­mät­tö­myy­des­tä, samoin myös raa­ma­tus­sa ja van­hois­sa juu­ta­lai­sis­sa teks­teis­sä puhu­taan asias­ta. Hedel­mät­tö­myy­den rat­kai­se­mi­ses­ta on puhut­tu siis jo vuosituhansia.

1600 - 1700 -luku: Sukusolut suurennuslasin alla

•  1600-luvul­la Hol­lan­ti­lai­nen tie­de­mies Anto­nie van Lee­uwen­hoek tut­ki siit­tiö­so­lu­ja pie­nen suu­ren­nus­la­sin (mik­ros­koo­pin) alla ja hänen teke­mien­sä havain­to­jen poh­jal­ta alet­tiin ymmär­tää enem­män hedel­mät­tö­myy­des­tä ja luo­maan tek­no­lo­gi­aa hedelmättömyyshoidoista.

• 1700-luvul­la ita­lia­lai­nen fyy­sik­ko ja pap­pi Lazza­ro Spal­lanza­ni kek­si ja osoit­ti toteen, että tar­vi­taan siit­tiöi­tä ja muna­so­lu, jot­ta hedel­möit­ty­mi­nen voi tapah­tua. 1784 Spal­lanza­ni kei­no­he­del­möit­ti koi­ran. Hän oli myös ensim­mäi­nen ihmi­nen, joka suo­rit­ti IVF:n sam­ma­koil­la. Vuon­na 1799 Skot­lan­ti­lai­nen kirur­gi Dr John Hun­ter rapor­toi ensim­mäi­ses­tä onnis­tu­nees­ta inseminaatiosta.
• Var­hai­sim­mat kokeet hedel­möit­tä­mi­ses­tä suo­ri­tet­tiin usein eläi­mil­lä ja joh­ti­vat tek­nii­koi­hin, jot­ka ovat käy­tös­sä vie­lä tänä­kin päi­vä­nä. Kokei­ta teh­tiin niin Rans­kas­sa, Englan­nis­sa, Sak­sas­sa ja Yhdysvalloissa.

1800-luku: Ensimmäiset onnistuneet inseminaatiot

• Rans­kas­sa Dr Girault suo­rit­ti onnis­tu­neen kei­no­he­del­möit­tä­mi­sen 1838. Ensim­mäi­nen lap­si syn­tyi vuon­na 1839. 1860-luvul­la, Dr James Marion suo­rit­ti 55 inse­mi­naa­tio­ta 6 nai­sel­le. Jo tuo­hon aikaan toi­men­pi­teet oli­vat hyvin kiis­tel­ty­jä ja hän itse­kin piti teke­mi­ään toi­men­pi­tei­tä moraalittomina.

• Lah­ja­so­lu­jen käyt­tä­mi­ses­tä rapor­toi­tiin salai­lun vuok­si har­vak­sel­taan. 1884 ame­rik­ka­lai­nen pro­fes­so­ri Wil­liam Pancoast käyt­ti “par­haim­man näköi­sen” lää­ke­tie­teen opis­ke­li­jan siit­tiöi­tä hedel­möit­tä­mään ste­rii­lin mie­hen vai­mon. Lap­si syn­tyi 1884. Samaan aikaan Dr Robert Latou Dic­kin­son suo­rit­ti kokei­taan, mut­ta näis­tä rapor­toi­tiin vas­ta 40 vuot­ta myö­hem­min 1920-luvul­la. Suo­mes­sa hoi­to­ja on teh­ty 1940-luvul­ta lähtien.

1900-luku: Hedelmöityshoidot kehittyvät ja kaupallistuvat

• Jul­ki­nen rapor­toin­ti joh­ti lopul­ta hoi­to­jen salai­luun, kos­ka nii­tä vas­tus­tet­tiin voi­mak­kaas­ti ja toi­men­pi­tei­tä pidet­tiin luon­non­la­kien ja moraa­lin vas­tai­se­na. Tämä ei kui­ten­kaan pysäyt­tä­nyt tutkijoita.

• Vas­taa­not­ta­ja­pa­ris­kun­nat ja solu­jen lah­joit­ta­jat oli­vat toi­sil­leen tun­te­mat­to­mia, ja yli­pää­tään pare­ja keho­tet­tiin unoh­ta­maan kol­man­nen osa­puo­len osal­lis­tu­mi­nen hedel­möi­tyk­seen. Tämä yllä­pi­ti aja­tus­ta asian salai­lus­ta ja anonymiteetistä.

• 1930-luvul­la hedel­möi­tys­hoi­dot oli­vat jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa eten­kin euge­nii­kan aja­tus­ten voi­mis­tues­sa. 1934 jul­kais­tus­sa ame­rik­ka­lai­sen tie­de­leh­den artik­ke­lis­sa arvioi­tiin, että luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la syn­tyi vuo­sit­tain 50 - 150 lasta.

• 1940-luvul­la eten­kin Yhdys­val­to­jen ulko­puo­lel­la lah­ja­so­lu­hoi­to­jen his­to­ria kyt­key­tyi toi­seen maa­il­man sotaan, euge­niik­kaan ja nat­si­sak­san lää­kä­rien teke­miin kokei­siin kes­ki­tys­lei­reil­lä. Nämä kokeet nos­ti­vat esiin lah­ja­so­lu­jen vää­rin­käyt­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­det ja lisä­si­vät pel­koa lah­ja­so­lu­jen käyt­töä koh­taan. Nämä asen­teet säi­lyi­vät vuosikymmeniä.

1950 -luku: Sukusolujen pakastus mahdollisti hoitojen kaupallistumisen

• Vuon­na 1949 brit­ti­läi­nen lää­ke­tie­teen opis­ke­li­ja Chris­top­her Pol­ge kek­si pakas­taa ja sulat­taa kanan siit­tiöi­tä ja 1950-luvul­la Cor­nel­lin yli­opis­tos­sa kek­sit­tiin anti­bioo­tin mah­dol­li­suu­det säi­lyt­tää sper­ma hyvä­nä. Vuon­na 1953 rapor­toi­tiin ensim­mäi­ses­tä ras­kau­des­ta, joka oli saa­nut alkun­sa pakas­te­tuis­ta siit­tiöis­tä. Pakas­ta­mi­nen antoi mah­dol­li­suu­den sii­hen, että solu­jen lah­joit­ta­jan ei tar­vin­nut olla pai­kal­la hoi­don aikana.

• Toi­sen Maa­il­man­so­dan jäl­keen bri­teis­sä toi­mi Bar­to­nin kli­nik­ka, jota joh­ti itä­val­ta­lai­nen tie­de­mies Ber­told Wies­ner ja hänen vai­mon­sa lää­kä­ri Mary Bar­ton. 1940 – 1960 aika­vä­lil­lä n. 1500 las­ta sai alkun­sa lah­ja­siit­tiöil­lä. Kli­nik­ka tar­jo­si pal­ve­lui­taan kes­ki- ja ylä­luok­kai­sil­le nai­sil­le. Siit­tiöt oli­vat kerät­ty pie­nel­tä ryh­mäl­tä kor­kean älyk­kyy­den omaa­vil­ta ja tar­kas­ti vali­tuil­ta mie­hil­tä. Mary Bar­ton mai­nos­ti, että jos täl­lä tapaa aikoo teh­dä lap­sen, niin stan­dar­dit täy­ty­vät olla nor­maa­lia kor­keam­mat. On arvioi­tu, että itse Ber­told Wies­ner on 300 - 1000 lap­sen geneet­ti­nen isä. Mary Bar­ton tuho­si myö­hem­min suu­rim­man osan aineis­tos­ta ja Bar­to­nin kli­ni­kal­la alkun­sa saa­neet lap­set eivät ole tie­toi­sia omas­ta geneet­ti­ses­tä taustastaan.

• 1970-luvul­la sper­man pakas­ta­mi­sen tek­nii­kat paran­tui­vat ja sper­ma­pan­kit kek­sit­tiin. Inse­mi­naa­tiot kau­pal­lis­tet­tiin monis­sa mais­sa ja hoi­doil­le oli suu­ri kysyn­tä. Tämän jäl­keen tek­no­lo­gian kehi­tys on jat­ku­nut vahvana. 

• 1978 Isos­sa-Bri­tan­nias­sa syn­tyi ensim­mäi­nen koeputkilapsi.

• 1970-luvul­la muo­dos­tet­tiin myös lait van­hem­muu­des­ta käy­tet­täes­sä luo­vu­tet­tu­ja solu­ja. (Sper­man luo­vut­ta­ja ei ole isä, ja hänel­lä ei ole oikeuk­sia tai vel­vol­li­suuk­sia lap­sen suhteen).

• Vuon­na 1983 ensim­mäi­nen lah­ja­mu­na­so­lul­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa, Yhdys­val­lois­sa 1984 ja Suo­mes­sa  1991. Ensim­mäi­nen luo­vu­te­tul­la alkiol­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa v. 1984, Suo­mes­sa v. 1995. Ensim­mäi­nen suo­ma­lai­nen IVF-hoi­dos­ta alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi 30.4.1984. Vuo­den 1985 alkuun men­nes­sä Suo­mes­sa oli syn­ty­nyt yhteen­sä kah­dek­san IVF-alkuis­ta las­ta. Vuon­na 1987 syn­tyi ensim­mäi­nen pakas­teal­kion siir­ros­ta alkun­sa saa­nut lapsi.

• Lap­sen taus­tan salaa­mi­nen säi­lyi ohjee­na 1970 - 1980 -luvuil­la. Tätä salai­suut­ta van­hem­pien piti var­jel­la kai­kil­ta. Taval­lis­ta oli myös se, että hedel­möi­tyk­ses­sä käy­tet­tiin useam­man mie­hen sper­maa, jot­ta lap­sen geneet­tis­tä taus­taa oli­si mah­do­ton selvittää.

2000-luku: Kohti turvallista avoimuutta ja perheiden monimuotoisuutta

• Tänä päi­vä­nä hedel­möi­tys­hoi­doil­la on arvioi­tu syn­ty­neen 3,5 mil­joo­naa las­ta. On siis sel­vää, että lah­ja­so­lut kos­ket­ta­vat useam­man mil­joo­nan ihmi­sen elämää. 
  
• DNA-tes­tien kehit­ty­mi­nen ja kau­pal­lis­tu­mi­nen ovat teh­neet ano­nyy­mis­ta lah­joit­ta­mi­ses­ta lähes mahdotonta.
• Lah­ja­so­lu­per­heet ovat alka­neet ver­kos­toi­tua (esim. DCN, Scan­di­na­vian seed siblings, VARTA ja We are donor concei­ved)  ja tie­toi­suus lah­ja­so­lu­jen avul­la per­heel­lis­ty­mi­ses­tä on vahvistunut.
  
• Per­hei­den moni­muo­toi­suus on tun­nus­tet­tu monis­sa mais­sa, ja hedel­möi­tys­hoi­to­lait ovat tul­leet tur­vaa­maan las­ten tie­don­saan­tioi­keut­ta mut­ta mm. his­to­rial­li­sen pai­no­las­tin vuok­si lah­ja­so­lu­jen käyt­tö on edel­leen monil­le salai­suus ja häpeäl­li­nen asia.