Lahjasolujen avulla vanhemmaksi

Lahjasoluvanhemmuus

Lah­ja­so­luil­la lap­sen saa­nei­ta van­hem­pia yhdis­tää se, että hedel­möi­tys­hoi­dois­sa on käy­tet­ty lah­joi­tet­tu­ja sukuso­lu­ja. Lah­ja­so­lu­per­hei­den eri­tyi­syys on se, että lap­set ovat saa­neet alkun­sa lah­ja­so­lu­jen avul­la, jol­loin puo­let tai kaik­ki gee­neis­tä tule­vat oman per­heen ulko­puo­lel­ta, sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jil­ta. Lah­ja­so­lu voi olla muna­so­lu, siit­tiöi­tä, muna­so­lu­ja ja siit­tiöi­tä tai alkio esi­mer­kik­si toi­sel­ta lap­set­to­muus­hoi­to­ja läpi­käy­neel­tä paril­ta.

Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­ja voi olla tut­tu tai tun­te­ma­ton, Suo­mes­sa vuo­den 2007 jäl­keen toteu­te­tut lah­ja­so­lu­hoi­dot teh­dään rekis­te­röi­ty­jen lah­joit­ta­jien avul­la ja lap­sel­la on 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään mah­dol­li­suus saa­da lah­joit­ta­jan tie­dot itsel­leen. Lap­sen van­hem­mal­la ei ole oikeut­ta saa­da lah­joit­ta­jan tie­toa.

Lah­ja­so­lu­lap­sen van­hem­muus ei eroa van­hem­muu­des­ta yli­pää­tään, ja van­hem­mat koke­vat van­hem­muu­ten­sa ihan nor­maa­li­na van­hem­muu­te­na, ja per­hear­ken­sa nor­maa­li­na lap­si­per­hear­ke­na. Kui­ten­kin lap­sen lah­ja­so­lu­taus­taan liit­tyy omat eri­tyis­piir­teen­sä, jot­ka kul­ke­vat aina lap­sen, ja näin myös van­hem­man muka­na. Jo ennen hoi­to­pää­tök­sen teke­mis­tä tule­vien van­hem­pien on hyvä poh­tia esi­mer­kik­si seu­raa­via kysy­myk­siä:

Yksinkertaistaen:

Mitä itse ajat­te­let,

mitä puo­li­so­si ajat­te­lee,

mitä lap­si ajat­te­lee ja

mitä muut ajat­te­le­vat lah­ja­so­lu­jen käy­tös­tä.