Nais-miesparit

Nais-miespariskuntana lahjasolulapsen vanhemmaksi

Nais - mies­pa­ris­kun­nat hakeu­tu­vat lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin joko omil­la sukuso­luil­la toteu­tet­tu­jen hedel­möi­tys­hoi­to­jen jäl­keen tai lah­ja­so­luil­la toteu­tet­tu hoi­to voi myös olla ensim­mäi­nen ja ainoa hoi­to­muo­to esi­mer­kik­si sai­rau­des­ta joh­tuen. Usein nais - mies- paris­kun­nil­la on taus­tal­la pit­kä lap­set­to­muus ja ennen lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin siir­ty­mis­tä on tär­ke­ää voi­da käsi­tel­lä surun ja mene­tyk­sen koke­muk­set sii­tä, ettei paris­kun­ta voi saa­da geneet­ti­siä jäl­ke­läi­siä. Aja­tus lap­ses­ta, johon ei ole geneet­tis­tä yhteyt­tä, voi tun­tua aluk­si vie­raal­ta ja pelot­ta­val­ta, ja puo­li­son sukuso­lu­jen hedel­möit­tä­mi­nen lah­joit­ta­jan sukuso­luil­la voi herät­tää monen­lai­sia tun­tei­ta. Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen kaut­ta paril­la kui­ten­kin avau­tuu mah­dol­li­suus kokea ras­kausai­ka, lap­sen saa syn­nyt­tää itse ja olla van­hem­pi heti ensi het­kes­tä läh­tien. Näil­tä osin lah­ja­so­lu­jen avul­la aikaan­saa­tu ras­kaus on saman­kal­tai­nen kuin mikä tahan­sa ras­kaus, mut­ta aja­tus­ten tasol­la sii­hen voi liit­tyä epä­var­muu­den tun­tei­ta, kuten kel­paan­ko tämän lap­sen äidik­si tai isäk­si tai että onko lap­si koko­naan oma. Lah­ja­so­lu­lap­sen van­hem­mal­la ei ole bio­lo­gi­sen van­hem­muu­den itses­tään­sel­vyyt­tä, mut­ta ennen kaik­kea van­hem­muus on kui­ten­kin sosi­aa­li­nen suh­de. Bio­lo­gian ja gee­nien mer­ki­tys­tä ei pidä yliar­vioi­da, mut­ta lap­sen oikeut­ta tie­tää bio­lo­gi­nen taus­tan­sa tulee kun­nioit­taa.

Voit lukea lap­sen tie­don­saan­tioi­keu­des­ta lisää tääl­tä.

Naisen kokema lapsettomuus ja lahjasoluhoidot

Nai­sel­le taha­ton lap­set­to­muus ja toi­ve lap­ses­ta on niin kehol­li­nen, kuin psyyk­ki­nen­kin koke­mus. Nai­nen tun­tee lap­set­to­muu­den kehos­saan joka kuu­kausi alka­vien kuu­kau­tis­ten muo­dos­sa, jot­ka muis­tut­ta­vat nai­sel­le sii­tä, ettei ras­kaus ole alka­nut. Nai­sel­le oman kehon toi­mi­mat­to­muus ja se, ettei ras­kaus ala voi tun­tua hyvin ahdis­ta­val­ta ja nai­nen voi tun­tea keho­aan koh­taan syvää pet­ty­mys­tä, surua ja jopa vihaa, kos­ka keho ei toi­mi kuten sen luon­nos­taan kuu­lui­si, tai täl­tä nai­ses­ta aina­kin tun­tuu.

Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen kaut­ta van­hem­mak­si tul­leet nai­set ovat saat­ta­neet käy­dä hedel­möi­tys­hoi­to­ja pit­kään omil­la soluil­la tai lah­ja­so­lu­jen tar­ve on voi­nut tul­la ilmi jo heti kun lap­set­to­muu­den syy­tä on läh­det­ty sel­vit­tä­mään. Ras­kaus on monel­le nai­sel­le ja paril­le yhdes­sä tär­keä koke­mus, jol­loin jo ale­taan raken­ta­maan suh­det­ta pian syn­ty­vään lap­seen ja muo­dos­ta­maan uut­ta iden­ti­teet­tiä van­hem­pa­na. Jos käy­tös­sä ovat olleet lah­joi­te­tut muna­so­lut, voi äiti kokea eri­tyis­tä tar­vet­ta äiti-iden­ti­tee­tin tuel­le ja ras­kau­del­la on täs­sä tär­keä mer­ki­tys.

Miehen kokema lapsettomuus ja lahjasoluhoidot

Kun mie­hel­le sel­vi­ää, että on itse lisään­ty­mis­ky­vy­tön se saat­taa aiheut­taa mie­hel­le epäi­lyk­siä itseä koh­taan ja mie­het saat­ta­vat kysee­na­lais­taa oman mie­hi­syy­ten­sä, olen­ko “oikea” ja “tosi” mies? Tut­ki­mus­ten mukaan lai­meat sosi­aa­li­set vies­tit lin­kit­tyen sek­su­aa­li­seen potens­siin, mas­ku­lii­ni­seen vah­vuu­teen ja lisään­ty­mi­seen vai­kut­ta­vat mies­ten maa­il­man­ku­vaan ja tapaan kat­soa itseä ja mui­ta.

Mie­het, joil­le tie­to hedel­mät­tö­myy­des­tä ilme­ni vas­ta aikui­se­na, kuva­si­vat sen aiheut­ta­neen lom­mon hei­dän mas­ku­lii­ni­seen iden­ti­teet­tiin­sä. Mie­het tun­si­vat hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la pet­ty­mys­tä ja syyl­li­syyt­tä sii­tä, että he eivät kyke­ne suvun jat­ka­mi­seen, ja että he ovat epä­on­nis­tu­neet sii­nä “mihin hei­dät oli maa­pal­lol­le luo­tu.” Mie­het, jot­ka pis­ti­vät vähem­män pai­noar­voa hedel­mäl­li­syy­del­le ja mas­ku­lii­ni­suu­del­le, koki­vat kui­ten­kin vai­kea­na sen, että heil­lä ei ollut kykyä saat­taa puo­li­so­aan ras­kaak­si ja koki­vat sii­tä syyl­li­syyt­tä. Asian käsit­te­lys­sä mie­het koki­vat hyö­ty­vän­sä ver­tais­ten tapaa­mi­sis­ta mer­kit­tä­väs­ti ja saa­van­sa sii­tä pal­jon apua. Suu­rin oival­lus mie­hil­lä oli, ettei­vät he ole asian kans­sa yksin.

Kuvitellun tulevaisuuden menettäminen

Mie­het kuvaa­vat, että he jou­tui­vat luo­pu­maan sii­tä tule­vai­suu­den kuvas­ta, jon­ka oli­vat itse luo­neet pääs­sään. He oli­vat kuvi­tel­leet sil­mis­sään mil­lai­nen jäl­jen­nös itses­tä oma lap­si oli­si ja eräs mies kuva­si sitä näin:
“pääs­tää irti sii­tä lap­ses­ta, jon­ka olin kuvi­tel­lut sil­mis­sä­ni ja joka oli kuin pie­ni jäl­jen­nös itses­tä­ni”.

Tämä edel­lä kuvat­tu koros­taa aja­tus­ta sii­tä, että hedel­möi­tys­hoi­doil­la ei kye­tä rat­kai­se­maan tätä geneet­ti­sen peri­män dilem­maa. Jot­kut mie­het ovat kuvan­neet, että kyke­ne­mät­tö­myys jat­kaa omaa geneet­tis­tä peri­mää, tun­tuu aivan kuin kuo­le­man­ta­pauk­sel­ta. Hedel­mät­tö­myy­den joh­dos­ta mies­ten rapor­toi­daan alka­neen poh­tia eksis­ten­ti­aa­li­sia kysy­myk­siä, elä­män tar­koi­tus­ta ja omaa teh­tä­vään­sä maa­il­mas­sa. Aja­tuk­set saat­toi­vat joi­den­kin koh­dal­la joh­taa jopa itse­tu­hoi­sik­si (2) ja mie­het oli­vat alka­neet koros­tu­nees­ti poh­tia omaa kuo­le­vai­suut­taan.

Mie­het ja nai­set sure­vat hedel­mät­tö­myyt­tä omil­la tavoil­laan ja tun­tei­den käsit­te­lys­sä näkyy suku­puo­lit­tu­neet erot: Mies­ten prag­maat­ti­suus ja nais­ten tun­teel­li­suus. Mie­het yllä­pi­tä­vät (itse) heil­le ase­tet­tua roo­lia sii­tä, että mie­het eivät puhu tun­teis­taan.

Päätöksen tekeminen - pitkä tie isäksi

Mie­het kuvaa­vat tie­tä isäk­si pit­käk­si, toi­von ja epä­toi­von vaih­te­luk­si ja eri­lais­ten hoi­to­toi­men­pi­tei­den läpi­käy­mi­sek­si. Eräs mies on kuvan­nut, kuin­ka hän toi vai­mol­leen esiin omia tun­te­muk­si­aan lah­ja­so­lu­hoi­to­jen suh­teen, vai­mo toi esiin, ettei mies var­mas­ti oli­si mie­lel­lään hänen osas­saan. Mies kuvaa poh­ti­neen­sa, että oli­si pal­jon mie­luum­min hoi­to­jen koh­tee­na, eikä se osa­puo­li, joka on hedel­mä­tön.

Mie­het kuvaa­vat tun­tei­taan ja aja­tuk­si­aan saa­tu­aan tie­tää hedel­mät­tö­myy­des­tä näin:
Olo oli tur­ta, menin auto­pi­lo­til­le, lak­ka­sin tun­te­mas­ta mitään, se oli kuin väläh­dys kun sain tie­don.

Mies­ten ker­to­mus­ten perus­teel­la kuva­taan että, tie­to hedel­mät­tö­myy­des­tä, tun­tui samal­ta kuin oli­si teh­ty psyyk­ki­nen kastraa­tio ja mie­het jäi­vät kiin­ni epä­toi­von tun­tee­seen. Adop­tion sijaan parit kui­ten­kin pää­tyi­vät lah­joi­tet­tui­hin sukuso­lui­hin, kos­ka he halusi­vat, että aina­kin toi­sen puo­li­son geneet­ti­nen peri­mä jat­kui­si ja näkyi­si lap­ses­sa ja parit halusi­vat kokea ras­kau­den.

Isyyden uudelleen määrittelyä

Isien aja­tuk­set sitä, mitä tar­koit­taa olla hyvä isä vaih­te­le­vat, eikä sii­tä ole mie­hil­lä sel­ke­ää kuvaa. Mitä isä­nä ole­mi­nen sit­ten tar­koit­taa, ja onko se vain saman gee­ni­pe­ri­män jaka­mis­ta? Yksi vas­taa­jis­ta on kuvan­nut isä­nä ole­mis­ta näin:

“Isä­nä ole­mi­nen on las­ten hake­mis­ta kou­lus­ta, ruok­ki­mis­ta. Läs­nä­ole­mis­ta. Se on isä­nä ole­mis­ta, eikö ole­kin?”

Mie­het halua­vat taval­la tai toi­sel­la olla osal­li­se­na hoi­dois­sa, valit­se­mal­la lah­joit­ta­jan ja aut­ta­mal­la hor­mo­ni­pis­tos­ten anta­mi­ses­sa.
Monet mie­het koki­vat tul­leen­sa ohi­te­tuik­si lap­set­to­muus­hoi­to­jen aika­na, hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan toi­mes­ta. Ne mie­het, jot­ka koki­vat tul­leen­sa huo­mioi­duik­si lap­set­to­muus­hoi­to­jen aika­na tasa­ver­tai­ses­ti puo­li­son­sa kans­sa, koki­vat lah­ja­su­kuso­lu­hoi­dot hel­pom­pi­na läpi­käy­dä, he oli­vat vah­vem­min sitou­tu­nei­ta niin hoi­toi­hin, omaan puo­li­soon kuin lap­seen­kin ras­kausai­ka­na, mut­ta koki­vat myös, että hei­dän suh­teen­sa lap­seen oli vah­vem­pi, kuin nii­den mies­ten, joi­ta ei osal­lis­tet­tu hoi­toi­hin.

Vau­van syn­nyt­tyä mies voi kokea ulko­puo­li­suu­den tun­tei­ta, ja jos käy­tös­sä ovat olleet lah­joi­te­tut siit­tiöt, nämä tun­teet saat­ta­vat koros­tua. On tär­ke­ää kes­kus­tel­la näis­tä tun­teis­ta kump­pa­nin kans­sa ja poh­tia yhdes­sä, miten tätä ulko­puo­li­suu­den koke­mus­ta voi hel­pot­taa.

Lapsen syntymä - kun kahdesta tulee kolme

Lap­sen syn­ty­mä on paril­le unel­mien täyt­ty­mys, ja kun käy­tös­sä ovat olleet lah­ja­so­lut, mat­ka van­hem­mak­si on voi­nut olla hyvin pit­kä. Lap­sen syn­nyt­tyä ris­ti­rii­tai­set tun­teet ovat ymmär­ret­tä­viä. Pari voi tun­tea suu­ren onnen ja ilon kes­kel­lä myös hai­keut­ta ja surua, kos­ka toi­sen tai molem­pien gee­nit eivät jat­ku yhtei­ses­sä lap­ses­sa.

Lap­sen syn­ty­mä on aina haas­te pari­suh­teel­le, kos­ka kah­des­ta tulee kol­me ja per­heen dyna­miik­ka väis­tä­mät­tä muut­tuu. Oman haas­teen­sa pari­suh­teel­le tuo myös molem­pien osa­puo­lien iden­ti­tee­tin uudel­leen mää­rit­te­ly: nai­ses­ta tulee äiti ja mie­hes­tä isä. Per­he raken­tuu lähei­syy­del­le ja luot­ta­muk­sel­le ja tähän molem­mat van­hem­mat voi­vat vai­kut­taa. Hyvä pari­suh­de on lap­sen koti

Tahaton lapsettomuus koskettaa yhtä viidestä

Taha­ton lap­set­to­muus kos­ket­taa yhtä vii­des­tä hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vaa suo­ma­lais­ta jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä. Koke­mus on aina yksi­löl­li­nen ja sil­le on vai­kea mää­rit­tää alkua ja lop­pua. Taha­ton lap­set­to­muus pitää sisäl­lään monen­lai­sia tun­tei­ta, kuten surua, kai­paus­ta, tur­hau­tu­mis­ta, toi­von ja epä­toi­von vaih­te­lua. Lap­set­to­muus koke­muk­se­na on monel­le aikui­siän yksi suu­rim­mis­ta krii­seis­tä.

Taha­ton lap­set­to­muus ei pois­tu lap­sen syn­ty­män myö­tä, vaan monet tahat­to­mas­ti lap­set­to­mat koke­vat sekun­daa­ris­ta lap­set­to­muut­ta, kun toi­vot­tu lap­si­lu­ku ei toteu­du.

Taha­ton lap­set­to­muus on paris­kun­nil­le kut­su­ma­ton vie­ras, jon­ka parit otta­vat vas­taan eri tavoin ja eri tah­tiin, lap­set­to­muut­ta sur­raan eri tavoin ja pari­suh­tees­sa on tär­keä pys­tyä tuke­maan tois­ta lap­set­to­muu­den surus­sa, mut­ta on myös tär­keä osa­ta tuo­da esiin omat tar­peen­sa lap­set­to­muu­den suh­teen.

Lap­set­to­mien yhdis­tys Sim­puk­ka ry on Suo­men ainoa tahat­to­mas­ti lap­set­to­mien yhtei­sö, joka ajaa tahat­to­mas­ti lap­set­to­mien asi­aa. Sim­pu­kan sivuil­ta löy­dät lisää tie­toa tahat­to­mas­ta lap­set­to­muu­des­ta.