Perhemuodostelmia
Perhemuodostelmaksi nimitetään ydinperhettä laajempaa kokonaisuutta, joka syntyy ystävien ja sukulaisten ollessa jatkuvassa vuorovaikutuksessa perheenjäsenten kanssa. Tällä määrittelyllä meidän perheemme muodostaa perhemuodostelman muun muassa lahjasolun lahjoittajan ja tämän perheen kanssa. Aikanaan näissä perheissä elävät lapset muodostavat jälleen uusia perhemuodostelmia – ja monenlaisia perheitä. Kenties sateenkaariperheitä? Monikkoperheitä? Aikuisten perheitä? Vai kenties jo toisessa polvessa lahjasoluperheitä?
Lapsettomuusproblematiikkakin voi periytyä, paradoksaalista kyllä. Vanhempieni sukupolvessa perhe ja suku toimittivat myös ystävien virkaa - tekemisissä oltiin lähinnä omien vanhempien, sisarusten ja muiden sukulaisten kanssa. Nykyään sen sijaan ystävät ovat perhe, omaan läheisimpään piiriin valitaan vapaasti väkeä välittämättä genetiikasta. Jopa lasten kohdalla voidaan tehdä tätä valintaa. Valintahan se on: valita lapsekseen joku, jonka kanssa ei ole yhteistä perimää. Me olemme valinneet ryhtymisen lahjasoluhoitoihin. Joku toinen valitsee adoptiopolun, tai tien sijaisperheeksi. Tai elämän ilman lapsia. Geneettisen lapsen saanti (saamattomuudesta puhumattakaan!) sen sijaan ei taida aina olla valinta - vaikka useimmiten sitä toki on. Kukaan tuskin tekee valmiiksi täydellistä suunnitelmaa siitä, millaisessa perheessä aikoo elää. Tai ehkä tekeekin, mutta todellisuudesta muodostuu jotain aivan muuta. Moninaisia perheitä, joiden jäseniä kokoontuu esimerkiksi aamuisin työpaikkani kahvihuoneeseen. Isoäiti, joka asuu lapsenlapsensa kanssa. Tahattomasti lapseton nainen. Miehen kanssa naimisissa oleva, kahden pikkulapsen äiti. Sijaisperheen äiti. Ja minä, lahjamunasoluhoidolla alkunsa saaneen taaperon äiti, joka elän avoliitossa. Naapurissani asuu suomalaisranskalainen perhe ja niin, adoptioperhe. Viikoittain olen hoitoapuna kahden naisen muodostaman perheen lapsille ja meidän lastamme hoitaa lapsettomuuden valinnut pariskunta. Usein kuulee puhuttavan ihan tavallisesta perheestä. Mitä se mahtaa tarkoittaa näiden perheiden jäsenille?
Kolumni on julkaistu ensimmäisen kerran Simpukka-lehdessä 4/2013.
Lahjaksi saatu lapsi -kolumnisarjaa on julkaistu Simpukka-lehden numeroissa 4/2011 – 4/2018. Kolumnisarjan kirjoittaja on Helmi Nauhanen, joka on lahjamunasoluhoidolla alkunsa saaneen, maaliskuussa 2011 syntyneen tytön äiti.
Helminauha-hanke kaipaa niin lasten, vanhempien kuin perheidenkin tarinoita. Toiveenamme on, että tulevaisuudessa Helminauha-hankkeen sivuilta löytyy niin vanhempien tarinoita lahjasoluilla perheellistymisestä kuin myös lasten ajatuksia ja lasten sanoin kerrottuja tarinoita. Tarinat voivat olla lyhyitä ja ytimekkäitä tai niin pitkiä, kuin niiden kertominen vaatii. Tarinat julkaistaan nimimerkillä tai kirjoittajan toivomalla nimellä. Tarinan julkaisumuoto käydään vielä yhdessä kirjoittajan kanssa läpi ja tämän vuoksi toivomme tarinoita sähköpostitse piia@simpukka.info tai jenni@simpukka.info.