Hedelmöityshoitolaki
Hedelmöityshoitolaki ja lahjasoluhoidot
Hedelmöityshoitolaki astui voimaan 1.9.2007 ja lahjasoluhoitojen osalta laissa on määritelty mm. miten lahjoitettuja sukusoluja voidaan käyttää (luku 1), sukusolujen luovuttamista koskevat seikat (luku 3) sekä luovutetuista sukusoluista syntyneen lapsen tiedonsaantioikeus (luku 4). Hedelmöityshoitolain tavoitteena on lapsen edun turvaaminen. Lahjasoluhoitojen osalta tätä tavoitetta turvaa 23 §:ssa säädetty luovutetusta sukusolusta tai alkiosta alkunsa saaneen henkilön oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys 18 vuotta täytettyään. Ilmoittamalla luovuttajan tunnuksen Valviralle hänellä on oikeus saada tietää luovutusrekisteriin talletettu tieto luovuttajan henkilöllisyydestä.
Alla hedelmöityshoitolaista lainattuja otteita, jotka koskevat lahjasoluhoitoja.
Luku 1
§1 Soveltamisala
Tässä laissa säädetään sellaisen hedelmöityshoidon antamisesta, jossa ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Tässä laissa säädetään myös sukusolujen ja alkioiden luovuttamisesta ja varastoinnista hedelmöityshoitoa varten.
Tämän lain säännökset sukusoluista koskevat myös sukusolujen esiasteita.
Hedelmöityshoitona ei tässä laissa pidetä miehen käsittelemättömän ja varastoimattoman sperman viemistä naiseen ilman, että toimenpiteeseen osallistuu lääkärin ammatin harjoittamiseen oikeutettu tässä toimessaan tai muu ulkopuolinen korvausta vastaan.
§ 5 Lapsen ominaisuuksiin vaikuttaminen
Jos hedelmöityshoidossa käytetään luovutettuja sukusoluja, hoitavan lääkärin tulee valita sukusolut, joiden luovuttaja muistuttaa ulkonäöltään syntyvän lapsen asianomaista vanhempaa, jollei hoitoa saavan tahdosta muuta johdu.
Hedelmöityshoitolain luku 3 käsittelee Sukusolujen ja alkioiden luovuttamista ja siirtämistä.
Luku 3
§13 Luovuttaja
Sukusoluja voi luovuttaa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on hyväksytty terveystarkastuksessa, jossa on varmistettu, ettei:
1) sukusolujen luovutus aiheuta hänelle terveydellistä vaaraa; eikä
2) hänellä ole sellaista vakavaa perinnöllistä sairautta tai sellaista tarttuvaa tautia, joka voi aiheuttaa vakavan sairauden hedelmöityshoitoa saavalle naiselle tai hoidon tuloksena syntyvälle lapselle.
Hedelmöityshoitolaissa on määritelty luovuttajalle oma tunnus §14, luovuttajasta kerättävät tiedot §15 ja luovuttajan antama suostumus sukusolujen käytöstä §16.
Luvussa 4 on määritelty Luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneen henkilön tiedonsaantioikeus. Lain mukaan henkilöllä, joka on saanut alkunsa luovutetuista sukusoluista, on oikeus 18 vuotta täytettyään saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys
Luku 4
§ 22 luovutusrekisteri
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto pitää rekisteriä hedelmöityshoitoa varten tehdyistä sukusolujen ja alkioiden luovutuksista (luovutusrekisteri). Rekisteriin talletetaan palvelujen antajan ilmoituksen perusteella luovuttajan yksilöintitiedot sekä tieto luovuttajan tunnuksesta, mahdollisesta 16 §:n 2 momentissa tarkoitetusta isyyden vahvistamista koskevasta suostumuksesta ja sen peruutuksesta sekä siitä, onko kyse siittiöiden, munasolujen vai alkioiden luovutuksesta.
§ 23 Tiedonsaantioikeus
Henkilöllä, joka on voinut syntyä luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, on salassapitosäännösten estämättä oikeus 18 vuotta täytettyään saada palvelujen antajalta jäljennös hoitosuostumuksesta ja siihen merkitystä luovuttajan tunnuksesta. Ilmoittamalla luovutusrekisteriin luovuttajan tunnuksen hänellä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys.
Jos on annettu 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja siittiöiden luovuttaja on suostunut siihen, että hänet voidaan vahvistaa hoidon tuloksena syntyneen lapsen isäksi, lapsen äidillä ja lapsella on oikeus saada palvelujen antajalta tieto luovuttajan tunnuksesta ja, ilmoittamalla sen luovutusrekisteriin, tieto luovuttajan henkilöllisyydestä.