Emma Taulo ja itsellinen äitiys: ”Puhun lapselle avoimesti hänen lahjasolutaustastaan”
Teksti Saga Berg-Dahlström, kuva Mira Pelo/Yle. Teksti on julkaistu ensin Simpukka ry:n Simpukka-lehdessä 2/2022.
Kun Emma Taulon puoliso ei halunnut lapsia, oli päätös selvä; Taulo haluaisi äidiksi itsellisesti. Lahjasoluhoitojen aikana syntyi ajatus Yksin tehty lapsi -podcastista, joka dokumentoisi tarinan matkasta itselliseksi äidiksi.
Tuottajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana suurelle yleisölle tutuksi tullut Emma Taulo on niitä ihmisiä, jotka ovat lapsesta asti tienneet haluavansa äidiksi.
Kun hänen puolisonsa ei halunnutkaan lapsia, oli päätös selvä: Taulo haluaisi äidiksi itsellisesti.
– Ei minulle tullut mitään yhtäkkistä ”ahaa-elämystä” siitä, että näinkin voi saada lapsen. Olin pitkään tiennyt, että itsellisesti hoitoihin lähteminen on minulle sopiva vaihtoehto. 35-vuotiaana päätin lähteä ensikäynnille hedelmöityshoitoja tarjoavalle klinikalle. Tilanteeni kartoitettiin, ja sain esittää kysymyksiä sekä pohtia lähdenkö yrittämään lasta yksin. Selvisi kuitenkin, että on kiire, sillä AMH-arvoni oli todella matala, Taulo kertoo.
AMH-mittauksella saatiin tietoja munasarjojen toiminnallisesta kunnosta. Mittauksesta saadun tiedon perusteella hoidot lahjoitetuilla sukusoluilla aloitettiin heti, eikä pohtimisaikaa esimerkiksi kumppanuusvanhemmuudesta jäänyt.
Ensin raskautta yritettiin inseminaatioilla, jossa lahjoitettuja siittiöitä ruiskutetaan kohtuonteloon. Inseminaation jälkeen siirryttiin IVF-hoitoihin, joissa Taulolle siirrettiin useita alkioita. Hoidot kestivät kaikkiaan kaksi vuotta.
Lahjasoluhoitojen aikana syntyi ajatus podcastista, johon hän dokumentoisi tarinansa itselliseksi äidiksi.
Podcast tiestä äidiksi
Emma Taulo on ammatiltaan käsikirjoittaja ja tuottaja, joten hän tiesi heti, että taltioisi jotenkin polkua itselliseen äitiyteen. Töissä ystävän kanssa keskusteltaessa syntyi idea podcastista nimeltä Yksin tehty lapsi.
Kun hoidot venyivät, hiipi epävarmuus: mitä jos hoidot eivät tuotakaan tulosta?
– Kun raskaustestiin piirtyi kaksi viivaa, oli päätös siinä! Teen podcastin, kertoo Taulo.
Taulo aloitti podcastin teon heti hoitojen alkamisen jälkeen, mutta päätös julkaisusta sekä projektin loppuun jatkamisesta varmistui positiivisen testin myötä.
Ylen Areena Audiossa julkaistu podcast sai heti erinomaisen vastaanoton; kuulijakuntaa oli paljon ja erilaisista elämäntilanteista. Palautetta on tullut itsellisten äitien lisäksi monilta muiltakin, joita aihe koskettaa.
Henkilökohtaisten kokemusten kertomiseen liittyvä avoimuus hirvitti välillä Tauloa, mutta positiivinen palaute vahvisti, että avoimuudelle oli tilausta.
– Tämä oli ensimmäinen projektini, josta ei ole tullut mitään negatiivista palautetta! hän kertoo.
Itsellinen äitiys tuo vapautta
Taulo uskoo, että rento ote ja ympäristön ymmärtäväisyys ovat olleet osatekijöitä siinä, että itsellinen äitiys ei ole aiheuttanut kriisejä.
– Uskon, että todistelisin enemmän äitiyttäni, jos olisi toinen vanhempi kuvioissa tai jos olisin nuorempi.
Neuvolassa kohtaaminen on ollut lempeää, ja lomakkeet ovat olleet itsellisille äideille sopivia.
– Lapsettomuusklinikalla sen sijaan punktion jälkeen kysyttiin, tuleeko mies hakemaan, Taulo naurahtaa.
Itsellinen äitiys on intensiivistä ja vaativaa, mutta samalla myös vapauttavaa ja armollista.
– Ymmärrän, että olen yksin hoitamassa kahden vanhemman tehtävää. Minun ei ole pakko tehdä luomusoseita, jos en pysty. En välttämättä olisi pystynyt hoitoihin parisuhteessa. En usko, että suhde olisi kestänyt lapsettomuushoitoja. Olisi ollut velvollisuus onnistua. Nyt ongelma on vain minun, ei meidän, Taulo kertoo.
Emma Taulolla ja hänen entisellä puolisollaan on yhä läheiset välit.
– Kun on itse lapsen ainoa vanhempi, on vapaa tekemään kasvatukselliset ratkaisut itse, hän toteaa.
Avoimuus ja läheisten tuki on ollut korvaamatonta. Taulo itse on ollut avoin lapsen lahjasolutaustasta ja aikoo jatkossakin olla.
– Aion puhua lapselleni alusta saakka hänen lahjasolutaustastaan. Isästä ei kuitenkaan puhuta, vaan lahjoittajasta.
Tukiverkon tärkeys
Arjessa tavallisten mahatautien keskellä tukiverkko on osoittautunut tärkeäksi. Jo äitiyteen valmistautumisessa läheiset sekä vertaistuki olivat isossa roolissa. Taulo kertookin olevansa onnekas, sillä lähipiirissä on paljon itsellisiä äitejä.
– Ympäristö ei juuri haasta minua. Voi olla, että olisi hankalampaa, jos asuisi pienellä paikkakunnalla, eikä olisi muita itsellisiä äitejä lähellä.
Omaa aikaa Taulo kertoo kaipaavansa, mutta lisää heti, että niinhän itse kukin vanhempi joutuu omasta ajasta nipistämään, oli vanhempia sitten yksi tai useampi.
Itsellistä äitiyttä harkitsevia Taulo rohkaisee hakeutumaan vertaistuen pariin. Hän myös kehuu lahjasoluhoitoihin kuuluvaa psykologin käyntiä. Kokemukset ja muiden äitien tuki on arvokasta.
– Kannattaa myös ottaa vastaan kotipalvelu ja muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, hän sanoo.
Monimuotoiset perheet
Vauva herää kesken haastattelun. Taulo ottaa pienen leveästi hymyilevän lapsen syliinsä ja jatkamme haastattelun loppuun.
– Kyllä lahjasolun käyttöä tuli mietittyä raskausaikana jonkin verran. Onhan se sellainen kindermuna, hän naurahtaa.
Lahjasolut eivät kuitenkaan koskaan olleet mikään murheen paikka. Enemmän lapsettomuus itsessään aiheutti surua.
Lahjasoluhoitojen määrä yleistyy, ja itsellisiä äitejä on jo paljon. Suomessa on puhuttu synnytystalkoista ja toivottu, että ihmiset saisivat lapsia. Taulo sanoo, että keneltäkään ei pitäisi olla pois se, jos jotakuta autetaan saamaan lapsia. Tämä koskee pariskuntia, itsellisiä naisia ja miehiä.
Taulo kannattaa ei-kaupallista sijaissynnytystä, jotta myös itsellisillä miehillä olisi mahdollisuus lapseen, ja toivoo perheiden monimuotoisuudelle enemmän näkyvyyttä.
– Monimuotoisia perheitä on jo paljon. Lapsella tulee todennäköisesti olemaan paljon samantaustaisia kavereita. Asiasta tulee normaali.
Emma Taulon Yksin tehty lapsi -podcastia voi kuunnella Yle Areenasta. Emma Taulo ja Yksin tehty lapsi -podcast palkittiin Simpukan Helmen kunniamaininnalla toukokuussa 2022.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Järjestön jäsenlehti Simpukka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.