Lahjasoluilla lapsen saaneet kiitollisia lahjoittajalle

Lah­ja­so­lu­hoi­dot ovat monil­le ainoa tapa lap­si­per­heel­lis­tyä. Hoi­toi­hin hakeu­tu­vat ovat usein toi­vo­neet las­ta pit­kään ja har­taas­ti. Hel­mi­nau­ha-hank­keen saa­mien yhtey­den­ot­to­jen mukaan lah­ja­so­luil­la lap­sen saa­neet per­heet ovat hyvin kii­tol­li­sia lah­joit­ta­jal­le, joka on mah­dol­lis­ta­nut heil­le suu­ren unel­man toteutumisen.

– Syn­ty­vyys on Suo­mes­sa las­kus­sa, ja yhä useam­mil­le lah­ja­so­lu­hoi­dot ovat ainoa mah­dol­li­suus saa­da toi­vo­man­sa lap­si. Ilman sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jia moni lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­vit­se­va jää ilman toi­vo­maan­sa las­ta, tote­aa Huhtala. 

Myös sateen­kaa­ri­per­heil­le tie­toa ja tukea tar­joa­vas­sa Sateen­kaa­ri­per­heet ry:ssä ollaan huo­lis­saan sii­tä, että hedel­möi­tys­hoi­tokli­ni­koil­la on pulaa sukusolulahjoittajista. 

– Monet sateen­kaa­ri­per­heet tar­vit­se­vat lah­ja­so­lu­hoi­to­ja saa­dak­seen lap­sia. Pula lah­joit­ta­jis­ta hei­ken­tää yhden­ver­tai­sia mah­dol­li­suuk­sia lap­si­per­heel­lis­tyä. Sukuso­lut ovat lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­vit­se­vil­le elä­män kokoi­nen lah­ja, joka mah­dol­lis­taa unel­man lap­ses­ta, sanoo Sateen­kaa­ri­per­heet ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Juha Jäm­sä.

Sukusolujen lahjoittamista pohtivat voivat olla suoraan yhteydessä hedelmöityshoitoklinikoihin

Sukuso­lu­ja voi­vat yleen­sä lah­joit­taa 20–45-vuotiaat mie­het ja 20–35-vuotiaat nai­set, joi­den suvus­sa ei ole vaka­via periy­ty­viä sai­rauk­sia. Lah­joit­ta­jia tar­vi­taan kai­kis­ta etni­sis­tä ryh­mis­tä. Lah­joit­ta­mi­nen ei vai­ku­ta lah­joit­ta­jan omaan hedel­mäl­li­syy­teen. Ensi­si­jai­nen motii­vi tulee olla halu auttaa.

Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­mis­ta poh­ti­vat voi­vat olla yhtey­des­sä halua­maan­sa jul­ki­sen tai yksi­tyi­sen puo­len hedel­möi­tys­hoi­tokli­nik­kaan. Yhtey­den­ot­to ei vie­lä tar­koi­ta, että sukuso­lu­ja tar­vit­see lopul­ta lah­joit­taa. Lah­joit­ta­mi­ses­ta kiin­nos­tu­neel­le teh­dään ensin ter­veys­tar­kas­tus ja hänen kans­saan käy­dään läpi lah­joit­ta­mi­seen liit­ty­vät oikeu­del­li­set, eet­ti­set ja psy­ko­lo­gi­set seikat.

Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jal­la ei ole oikeuk­sia tai vel­vol­li­suuk­sia lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta alkun­sa saa­nut­ta las­ta koh­taan. Kaik­ki lah­joit­ta­jat rekis­te­röi­dään Val­vi­ran yllä­pi­tä­mään luo­vu­tus­re­kis­te­riin (Luo­te­ri). Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen avul­la syn­ty­väl­lä lap­sel­la on täy­si-ikäis­tyt­ty­ään oikeus saa­da tie­tää luo­vut­ta­jan henkilöllisyys.

Lahjasoluhoitojen avulla syntyy noin 700 lasta vuosittain

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL) ennak­ko­tie­to­jen mukaan vuon­na 2022 aloi­tet­tiin 14 400 hedel­möi­tys­hoi­toa, jois­ta 24,3 pro­sent­tia teh­tiin lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la. Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jien mää­rä las­ki hie­man vuon­na 2022, jol­loin uusia lah­joit­ta­jia oli 691. Vuon­na 2021 mää­rä oli 756. Lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­vit­se­vien mää­rä on kui­ten­kin kasvussa.

THL:n mukaan vuon­na 2021 syn­tyi 776 lah­ja­so­lu­hoi­doil­la alkun­sa saa­nut­ta las­ta. Pit­kään vuo­sit­tain syn­ty­vien las­ten mää­rä oli noin 500 eli mää­rä on kas­vus­sa. Vuon­na 2022 ja 2023 toteu­tet­tu­jen hoi­to­jen avul­la syn­ty­nei­den las­ten mää­rää ei vie­lä tie­de­tä. Yhteen­sä Suo­mes­sa on syn­ty­nyt arviol­ta 15 000 lah­ja­so­luis­ta alkun­sa saa­nut­ta lasta.

Suo­men syn­ty­vyys on ennä­tyk­sel­li­nen mata­lal­la tasol­la. Tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku las­ki 1,26:een vuon­na 2023. Väes­tö­lii­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja Eija Koi­vu­ran­ta on huo­lis­saan sukuso­lu­jen saa­ta­vuu­des­ta ja nii­tä tar­vit­se­vien lap­si­per­heel­lis­ty­mi­sen mahdollisuuksista. 

– Lap­si­toi­vei­den toteu­tu­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­sek­si tulee huo­leh­tia moni­puo­lis­ten lap­set­to­muus­hoi­to­jen saa­ta­vuu­des­ta nii­tä tar­vit­se­vil­le. Samal­la on erit­täin tär­ke­ää vah­vis­taa hedel­mäl­li­syys­tie­toi­suut­ta eri ikä­ryh­mis­sä. Yhteis­kun­nas­sam­me tulee tukea kaik­kien las­ta toi­vo­vien ihan­teel­li­sen lap­si­lu­vun toteu­tu­mis­ta, Koi­vu­ran­ta toteaa.