Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä välittömästi

Jul­ki­sen sek­to­rin osuus lah­ja­so­lu­hoi­to­jen toteut­ta­ja­na on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti vuo­des­ta 2020, mut­ta resurs­se­ja ei ole lisät­ty. Hoi­to­jen mää­rän vuok­si hedel­möi­tys­hoi­tokli­ni­koil­la on jat­ku­va pula sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jis­ta. Muna­so­lu­lah­joit­ta­jien hait­ta­kor­vauk­sen koro­tus on toi­vot­tu kon­kreet­ti­nen toi­mi, mut­ta ei sel­lai­se­naan riittävä. 

TIEDOTE 10.5.2025

Jul­ki­sen sek­to­rin hedel­möi­tys­hoi­to­jen resurs­se­ja on kii­rees­ti lisät­tä­vä vas­taa­maan hoi­toi­hin hakeu­tu­vien mää­rää. Jul­ki­sel­la puo­lel­la hedel­möi­tys­hoi­to­ja teh­dään yli­opis­to­sai­raa­lois­sa Tam­pe­reel­la, Hel­sin­gis­sä, Turus­sa, Oulus­sa ja Kuopiossa. 

”Suo­men syn­ty­vyys on mit­taus­his­to­rian alhai­sin, mut­ta samal­la jonot lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin ovat koh­tuut­to­man pit­kät. Moni ehtii jonos­sa tul­la lähel­le 40 vuo­den ikä­ra­jaa ja hänel­tä evä­tään hoi­dot. Eri­tyi­ses­ti pula lah­joi­te­tuis­ta sukuso­luis­ta vii­väs­tyt­tää hoi­toi­hin pää­syä. Se on kes­tä­mä­tön­tä sekä yksi­lön että yhteis­kun­nan tahol­ta. Resurs­se­ja on lisät­tä­vä välit­tö­mäs­ti”, sanoo Lap­set­to­mien yhdis­tys Sim­puk­ka ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Piia Savio.

Tans­ka­lais­tut­ki­muk­sen mukaan hedel­möi­tys­hoi­doil­la syn­ty­nyt lap­si tuo yhteis­kun­nal­le aikui­se­na hoi­toi­hin sijoi­te­tut kulut 8,5-kertaisesti takai­sin. Lap­set­to­mien yhdis­tys Sim­puk­ka toi­voo, että syn­ty­vyy­den edis­tä­mi­sek­si teh­dään nopeas­ti kon­kreet­ti­sia tekoja.

Hal­li­tus päät­ti puo­li­vä­li­rii­hes­sä korot­taa muna­so­lun luo­vut­ta­jal­le mak­set­ta­vaa hait­ta­kor­vaus­ta lap­si­toi­vei­den tuke­mi­sek­si. Hait­ta­kor­vaus nousee noin 250 euros­ta 350 euroon vuo­des­ta 2026 alkaen. (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tie­do­te 10.5.2025)

sairaan henkilölkuntaa, Simpukan ja Helminauhan logot

Sim­puk­ka ry kiit­tää hal­li­tus­ta hait­ta­kor­vauk­sen nos­tos­ta sekä yksi­tyi­sen puo­len hedel­möi­tys­hoi­to­jen Kela-kor­vaus­ten palaut­ta­mi­ses­ta. Hal­li­tuk­sen toi­met ovat tär­kei­tä, mut­ta eivät vie­lä riit­tä­viä. Toi­men­pi­teet tulee koh­dis­taa eri­tyi­ses­ti lah­ja­so­lu­hoi­doil­la las­ta toi­vo­vien lap­si­per­heel­lis­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien lisäämiseen. 

Lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­vit­se­vat itsel­li­ses­ti las­ta toi­vo­vat nai­set, sateen­kaa­ri­per­heet sekä nais-mies­pa­rit, jot­ka tar­vit­se­vat lah­ja­siit­tiöi­tä, -muna­so­lu­ja tai -alkioita.

Lahjasoluhoitoihin hakeutuu enemmän kuin voidaan hoitaa

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tuo­reen hedel­möi­tys­hoi­to­ti­las­ton mukaan luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la toteu­tet­tu­jen hoi­to­jen mää­rät las­ki­vat edel­li­ses­tä vuo­des­ta. Sim­pu­kan mukaan yksi syy hoi­to­jen mää­rän las­kuun on resurs­sien riit­tä­mät­tö­myys. Lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin hakeu­tuu vuo­sit­tain kas­va­va jouk­ko las­ta toi­vo­via, ja jul­ki­sen sek­to­rin resurs­sit eivät ole riit­tä­vät vas­taa­maan tähän tarpeeseen.

Vuo­den 2024 ennak­ko­tie­to­jen mukaan lah­ja­so­lu­hoi­to­ja toteu­tet­tiin 22 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2019. Vuo­des­ta 2023 luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la teh­ty­jen hoi­to­jen mää­rä vähe­ni hiu­kan (-4 %). 

Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen avul­la sai vuon­na 2023 alkun­sa 842 las­ta, mikä on lähes kol­man­nes kai­kis­ta hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la alkun­sa saa­neis­ta. Vuon­na 2022 lah­ja­so­lu­hoi­doil­la sai alkun­sa 718 lasta.

Sim­puk­ka ry:n tie­to­jen mukaan lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin jul­ki­sel­le sek­to­ril­le hakeu­tu­vat jou­tu­vat odot­ta­maan hoi­to­jen aloit­ta­mis­ta noin vuo­den. Tämä joh­tuu sii­tä, että lah­joit­ta­jia ei ole yhtä pal­jon kuin hoi­toi­hin hakeutuvia.

“Lah­ja­so­lu­hoi­to­ja tar­vit­se­vien mää­rä on kas­va­nut, mis­tä joh­tuen hedel­möi­tys­hoi­tokli­ni­koil­la on jat­ku­va pula lah­ja­su­kuso­luis­ta ja sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jis­ta. Tie­to­jem­me mukaan monet suo­ma­lai­set yksi­tyi­set kli­ni­kat jou­tu­vat osta­maan sukuso­lu­ja ulko­mai­sis­ta sukuso­lu­pan­keis­ta, kos­ka suo­ma­lai­sil­la kli­ni­koil­la ei ole riit­tä­väs­ti omia lah­joit­ta­jia. Lah­joit­ta­ja­pu­lan vuok­si on ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että hal­li­tus tekee nyt kon­kreet­ti­sia toi­mia, joil­la tue­taan lah­ja­so­lu­hoi­to­jen toteut­ta­mis­ta. Näin mah­dol­lis­te­taan lap­si­toi­veen toteu­tu­mi­nen niil­le, jot­ka eivät muu­ten voi­si saa­da lap­sia”, sanoo Sim­puk­ka ry:n lah­ja­so­lu­tee­mo­jen eri­tyis­asian­tun­ti­ja Jen­ni Huh­ta­la.

Julkisen sektorin osuus hedelmöityshoidoista jo yli puolet

Jul­ki­sen sek­to­rin osuus hedel­möi­tys­hoi­to­jen toteut­ta­ja­na on jat­ka­nut kas­vu­aan. Vuon­na 2020 jul­ki­sen sek­to­rin osuus kai­kis­ta hoi­dois­ta oli 50,1 pro­sent­tia. Vuo­den 2024 ennak­ko­tie­to­jen mukaan jul­ki­sen sek­to­rin osuus kai­kis­ta hoi­dois­ta oli 61 prosenttia. 

Vuon­na 2023 jul­ki­sen sek­to­rin osuus luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la teh­dyis­tä hoi­dois­ta oli 40 pro­sent­tia ja edel­li­se­nä vuon­na 37 prosenttia. 

”Vaik­ka jul­ki­sen sek­to­rin osuus kas­vaa, niin resurs­se­ja hoi­to­jen toteut­ta­mi­seen ei ole lisät­ty. Toi­vom­me, että hal­li­tuk­sel­la oli­si muna­so­lu­lah­joit­ta­jien hait­ta­kor­vauk­sen nos­ta­mi­sen lisäk­si roh­keut­ta kat­soa tule­vai­suu­teen ja teh­dä toi­mia jul­ki­sen sek­to­rin hedel­möi­tys­hoi­to­jen resurs­sien lisää­mi­sek­si”, Huh­ta­la toteaa. 

Lahjoitetuilla sukusoluilla alkunsa saaneiden määrä kasvussa

Syn­ty­vyys on Suo­mes­sa ennä­tyk­sel­li­sen alhaal­la, mut­ta lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la alkun­sa saa­nei­den las­ten mää­rä on edel­leen kas­va­nut. Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen avul­la sai vuon­na 2023 alkun­sa 842 las­ta, mikä on lähes kol­man­nes kai­kis­ta hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la alkun­sa saaneista. 

Jul­ki­sen sek­to­rin osuus kai­kis­ta lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta oli vuon­na 2024 enem­män kuin kos­kaan aiem­min. Ennak­ko­tie­to­jen mukaan vuo­den 2024 osuus oli 40,3 pro­sent­tia, kun vas­taa­va luku vuon­na 2023 oli 37,8 prosenttia. 

Lah­ja­so­lu­hoi­to­ja alet­tiin tar­jo­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la vuon­na 2019 nais-mies­pa­reil­le, itsel­li­sil­le nai­sil­le ja sateen­kaa­ri­pa­reil­le. Nyky­ään yhä suu­rem­pi osa lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta toteu­te­taan jul­ki­sel­la sektorilla. 

Vuon­na 2023 syn­tyi 2920 hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la alkun­sa saa­nut­ta las­ta. Kai­kis­ta sinä vuon­na syn­ty­neis­tä lap­sis­ta syn­tyi hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la 6,71 prosenttia.

Tie­dot sel­viä­vät Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL) 24.4.2025 jul­kai­se­mis­ta hedelmöityshoitotilastoista. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

LISÄTIEDOT:

Jen­ni Huhtala

Lah­ja­so­lu­tee­mo­jen erityisasiantuntija

Sim­puk­ka ry:n Helminauha-toiminta

Hel­mi­nau­ha-toi­min­nan ver­kos­tot, vai­kut­ta­mi­nen ja asiantuntijaluennot.

Puh: +358 40 5323 010

jenni.huhtala(at)simpukkary.fi

helminauha.info

 

Piia Savio

Toi­min­nan­joh­ta­ja

Lap­set­to­mien yhdis­tys Sim­puk­ka ry

Tahat­to­man lap­set­to­muu­den asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tio. Vai­kut­ta­mi­nen, ver­tais­tu­ki ja edunvalvonta.

Puh: +358 40 4808 676

piia.savio@simpukkary.fi

 

Liity jäseneksi

Ota yhteyttä