Yhä useampi tarvitsee lahjoitettuja munasoluja saadakseen lapsen – munasolulahjoittajien korvausta on nostettava merkittävästi

“Muna­so­lu­jen lah­joi­tus vaa­tii arviol­ta vii­si käyn­tiä hedel­möi­tys­hoi­tokli­ni­kal­la. Keräyk­sen jäl­keen tar­vi­taan yhdes­tä kol­meen sai­raus­lo­ma­päi­vää sekä mah­dol­li­ses­ti mui­ta työ­pois­sao­lo­ja, joten 350 euroa ei rii­tä kat­ta­maan muna­so­lu­lah­joit­ta­jil­le aiheu­tu­vaa hait­taa. Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jis­ta on jat­ku­va pula, mihin hait­ta­kor­vauk­sen mer­kit­tä­vä koro­tus voi­si osal­taan vas­ta­ta”, sanoo Sim­puk­ka ry:n toi­min­nan­joh­ta­ja Piia Savio.

Hait­ta­kor­vauk­sen koro­tus on yksi väes­tö­po­liit­ti­sen työ­ryh­män maa­lis­kuus­sa 2025 esit­tä­mis­tä lyhyen aika­vä­lin toi­men­pi­teis­tä lap­si­toi­vei­den tuke­mi­sek­si ja syn­ty­vyy­den kohentamiseksi. 

Sim­puk­ka ry jät­ti lausun­non hedel­möi­tys­hoi­dois­ta anne­tun sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön ase­tuk­sen muut­ta­mi­ses­ta syys­kuus­sa 2025. 

Munasolulahjoittajia tarvitaan kipeästi

Vuon­na 2024 jul­ki­sen sek­to­rin osuus kai­kis­ta hedel­möi­tys­hoi­dois­ta oli 61 pro­sent­tia ja lah­ja­so­luil­la toteu­te­tuis­ta hoi­dois­ta 40 pro­sent­tia (Hedel­möi­tys­hoi­dot 2023–2024, THL).

Sim­puk­ka ry:n tie­to­jen mukaan lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin jul­ki­sel­le sek­to­ril­le hakeu­tu­vat jou­tu­vat odot­ta­maan hoi­to­jen aloit­ta­mis­ta noin vuo­den. Tämä joh­tuu sii­tä, että sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jia ei ole yhtä pal­jon kuin hoi­toi­hin hakeu­tu­via. Pahim­mil­laan odo­tusai­ko­jen ja resurs­sien puut­teen vuok­si hoi­toi­hin pää­sy evä­tään jo ennen yläi­kä­ra­jan saavuttamista.

“Oli­si tär­ke­ää saa­da lisää sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jia sekä lisä­tä tie­toa ja uuti­soin­tia lah­joit­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta ja käy­tän­nöis­tä. Muna­so­lu­lah­joi­tuk­sen hait­ta­kor­vauk­sen nos­tol­la voi olla posi­tii­vi­nen vai­ku­tus lah­joit­ta­jien mää­rän lisään­ty­mi­seen ja näin yhä useam­pien lap­si­toi­veen mah­dol­lis­tu­mi­seen, joi­den vuok­si taso­ko­ro­tus on erit­täin kan­na­tet­ta­va asia.”

Julkisen sektorin resursseja on lisättävä

Hedel­möi­tys­hoi­to­ti­las­ton mukaan luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la toteu­tet­tu­jen hoi­to­jen mää­rät las­ki­vat edel­li­ses­tä vuo­des­ta. Ennak­ko­tie­to­jen mukaan vuon­na 2024 toteu­tet­tiin lah­ja­so­lu­hoi­to­ja 22 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2019, mut­ta 4 pro­sent­tia vähem­män kuin vuon­na 2023. 

Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen avul­la sai vuon­na 2023 alkun­sa 842 las­ta, mikä on lähes kol­man­nes kai­kis­ta hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la alkun­sa saa­neis­ta. Vuon­na 2022 lah­ja­so­lu­hoi­doil­la sai alkun­sa 718 lasta.

“Yksi suu­rim­mis­ta syis­tä hoi­to­jen mää­rän las­kuun on resurs­sien riit­tä­mät­tö­myys. Lah­ja­so­lu­hoi­toi­hin hakeu­tuu vuo­sit­tain kas­va­va jouk­ko las­ta toi­vo­via, mut­ta jul­ki­sen sek­to­rin resurs­sit eivät ole riit­tä­vät vas­taa­maan tar­pee­seen. Se on kes­tä­mä­tön­tä yksi­lön ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta. On tär­ke­ää suun­na­ta resurs­se­ja hei­hin, jot­ka las­ta todel­la toi­vo­vat”, Savio sanoo. 

On myös huo­mioi­ta­va, että lah­ja­su­kuso­lu­jen vas­taa­not­ta­mi­nen vaa­tii samal­la taval­la ter­vey­den­huol­lon resurs­se­ja kuin hedel­möi­tys­hoi­to­jen tar­joa­mi­nen. Sukuso­lu­jen lah­joi­tus­pro­ses­siin kuu­luu ter­vey­den­huol­lon toi­men­pi­tei­den lisäk­si lah­joit­ta­jal­le annet­ta­va psy­ko­lo­gi­nen neu­von­ta, mikä myös vaa­tii resursseja. 

Hait­ta­kor­vauk­sen taso­ko­ro­tuk­sen lisäk­si resurs­sien lisää­mi­nen jul­ki­sen puo­len hoi­toi­hin on erit­täin tär­ke­ää. Jul­ki­sen sek­to­rin hedel­möi­tys­hoi­to­jen resurs­se­ja tulee lisä­tä, että ne vas­tai­si­vat hoi­toi­hin hakeu­tu­vien mää­rää sekä paran­tai­si­vat sukuso­lu­jen lah­joit­ta­mi­sen mahdollisuuksia.

Haittakorvaus pienentää työttömyysturvaa

Työt­tö­myys­tur­van suo­jao­suus pois­tui vuon­na 2024, mikä tar­koit­taa, että työ­tu­lot vähen­tä­vät työt­tö­myys­tur­vaa ensim­mäi­ses­tä euros­ta alkaen. 

“Koh­de­ryh­mäl­tä saa­mam­me tie­don mukaan työt­tö­män työn­ha­ki­jan ei kan­na­ta lah­joit­taa sukuso­lu­jaan, kos­ka lah­joit­ta­mi­ses­ta saa­ta­van kor­vauk­sen vuok­si he menet­tä­vät osan työt­tö­myys­tur­vas­taan. Tämä tulee kor­ja­ta välit­tö­mäs­ti, jot­ta aina­kaan suo­jao­san puut­tu­mi­sen vuok­si mah­dol­li­sia muna­so­lu­lah­joit­ta­jia ei menetettäisi.”

Lah­joit­ta­jien motii­vit luo­vut­taa muna­so­lu­jaan eivät kui­ten­kaan juu­ri­kaan lii­ty talou­del­li­seen hyö­tyyn vaan aitoon haluun tukea las­ta toivovia. 

“Sukuso­lu­jen lah­joit­ta­jil­la on usein lähi­pii­ris­sään taha­ton­ta lap­set­to­muut­ta koke­via, ja motii­vi lah­joit­ta­mi­seen on puh­das aut­ta­mi­sen halu. On kui­ten­kin tär­ke­ää, että hait­ta­kor­vaus aidos­ti kat­taa lah­joi­tuk­ses­ta aiheu­tu­vat talou­del­li­set kulut”, muis­tut­taa Savio. 

Lap­set­to­mien yhdis­tys Sim­puk­ka ry on val­ta­kun­nal­li­nen tahat­to­man lap­set­to­muu­den asian­tun­ti­ja- ja ver­tais­tu­kior­ga­ni­saa­tio, joka tar­jo­aa tie­toa ja tukea tahat­to­mas­ti lap­set­to­mil­le. Taha­ton lap­set­to­muus on yksi aikui­siän suu­rim­mis­ta krii­seis­tä, jon­ka koh­taa joka vii­des hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­va Suo­mes­sa. Koke­mus vai­kut­taa koki­jan­sa ter­vey­teen, talou­teen, työ­elä­mään, ihmis­suh­tei­siin ja tule­vai­suu­den suunnitelmiin.

Lue Sim­pu­kan lausun­to täältä.