OSA 3: Kiintymyssuhteen muodostuminen
Kiintymyssuhde vatsassa olevaan lapseen
Kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä on lapsen henkiinjäämisen kannalta välttämätön asia. Lapsi tulee synnyttyään tekemään kaikkensa saadakseen vanhemman huomion ja sitä kautta hoivaa sekä huolenpitoa. On luonnollista, että raskauden aikana on vaikea muodostaa mielikuvaa syntyvästä lapsesta ja luoda mielikuvien avulla aktiivisesti kiintymyssuhdetta lasta kohtaan. Kiintymyssuhteen syntymisen esteenä voi lahjasolujen käytön lisäksi olla mahdollinen synnytyspelko, pitkä lapsettomuuskokemus ja pitkät hedelmöityshoidot.
Kiintymyssuhde vatsassa olevaan lapseen lähtee muodostumaan raskauden aikana jokaisella odottavalla äidillä omaan tahtiin, myös jokainen raskaus voi tämän osalta olla erilainen. Kiintymyssuhde voi lähteä muodostumaan jo aivan pienistä mielikuvista vatsassa olevasta vauvasta.
Huolimatta siitä, onko raskaus alkanut lahjasoluilla tai luonnollisesti, voi lapsi tuntua äidille aluksi vieraalta, etenkin jos synnytys on ollut äidille rankka kokemus. Lahjasoluneuvontaa tekevä psykologi, psykoterapeutti Riikka Airo kuvaa, että äidin mieli ei heti synnytyksen jälkeen välttämättä ehdi mukaan tapahtuneeseen ja siksi olo voi olla synnytyksen jälkeen hämmentynyt ja epätodellinen. Kiintymyssuhteen muodostumiselle on tärkeää voida antaa aikaa, sillä tunnesuhde äidin ja lapsen välille alkaa rakentua yhdessä vietetyn ajan ja yhteisten kokemusten kautta.
Raskausajan epävarmuus -> Lahjamunasoluilla alkaneista raskauksista syntyneiden lasten vanhemmat ovat kuvanneet, että päätös lähteä lahjamunasoluhoitoihin on tuntunut oikealta ja kaikkien vastanneiden mukaan lapsi on tuntunut omalta.
Lähde: Väestöliiton seurantatutkimus.
Vuorovaikutus vatsassa olevan lapsen kanssa
VIDEO (kesto 20:20) Vuorovaikutus lapsen kanssa
Vuorovaikutus lapsen kanssa syntyy jo raskausaikana. Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo kertoo videolla tästä vuorovaikutussuhteesta ja raskauden ajan monenkirjavista tunteista. Videolla annetaan (n. 14 min kohdalla) ideoita miten tuleva vanhempi voi luoda tunnesuhdetta vatsassa olevaan lapseen ja miten rentouttaa itseään raskauden aikana. Löydät videon harjoitukset alta mukailtuna tekstimuodossa.
HARJOITUS: Hoivaa ja leiki harjoitus tunnesuhteen luomiseksi kohtuvauvaan
Harjoitus toimii hyvin raskauden keskivaiheessa kun voit tuntea vauvan liikkeet kehossasi.
VÄLINEET: kynä ja paperia, KESTO 5 - 30 min.
- Piirrä kuva itsestäsi ja vauvastasi tai rakenna kuva teistä leikkaamalla kuvia lehdistä.
- Kuvaile kirjoittamalla kuvan alle, millainen ajattelet vauvan olevan synnyttyään. Laita kuva vauvakirjan väliin ja voit myöhemmin antaa kuvan lapsellesi nähtäväksi.
- Soita vauvalle soittorasiaa, sinulle tuttua instrumenttia tai muuta musiikkia ja tunnustele samalla missä vauva on vatsassasi. Laula ja puhu vauvalle, hän tunnistaa jo äänesi.
- Kerro vauvalle onnellisimmasta hetkestä vauvan kanssa.
- Kerro vauvalle ihmisistä, joita hän tulee kohtaamaan synnyttyään, ketkä kaikki odottavat vauvaa sinun kanssasi.
- Piirrä sukupuu vauvan suvusta, mihin sukuun vauva syntyy?
HARJOITUS: Turvapaikkaharjoitus omaan rentoutumiseen
KESTO 5-10 min
- Asetu levolliseen asentoon joko istumaan tai makuulle, sulje silmät jos se tuntuu sinusta hyvältä ja hengitä rauhalliseen tahtiin.
- Kuvittele itsellesi turvapaikka, jossa sinun on hyvä olla.
- Kuvittele paikkaan ihmisiä, esineitä ja asioita, joita itse toivot siellä olevan.
- Asetu mielessäsi paikkaan, jossa sinun on hyvä ja turvallinen olo, paikkaan jos mielesi lepää.
- Mieti, mitä rauhoittavia elementtejä paikassa on, kuten auringonvaloa, lämpöä, pehmeitä asioita, ihana kutsuva sohva.
- Jos koet olosi uhatuksi, luo tilaan turvallisuuden tunnetta vahvistavia asioita, kuten vahtikoira, joku turvallinen ihminen tai esteitä, jotka suojaavat sinua vahingoittavilta asioilta.
- Tärkeintä on, että sinulla on hyvä olla ja koet mielikuvissasi olevasi turvassa ja levollisella mielellä tässä turvapaikassasi. Turvapaikassasi voit kokea tunneyhteyttä ja turvaa vauvasi kanssa. Voit kokea, että teillä on kaikki hyvin.
- Turvapaikkaharjoitusten toistaminen vahvistaa sinulle tunnetta siitä, että olet turvassa ja sinun on helpompi ottaa harjoitus käyttöön stressaavissa ja mieltä kuormittavissa tilanteissa, joita raskaana ollessa voi tulla vastaan.
Vanhemman mentalisaatiokyky kiintymysuhteen vahvistajana
Mentalisaatiolla tarkoitetaan ihmisen kykyä havaita ja ymmärtää omia mielentiloja ja toisen mieltä. Mentalisaatio edellyttää aktiivista ja uteliasta toisen mielen äärelle asettumista. Mentalisaatio lapsen ja vanhemman välillä tarkoittaa vanhemman kykyä pitää lapsen mieltä omassa mielessään. Tämä lapsen mielen kannattelu tarkoittaa käytännössä kykyä pohtia, mitä lapsen mielessä tapahtuu, asettua lapsen mielen äärelle miettimään lapsen kokemuksia ja tunteita. Tämä lapsen mielen äärelle asettuminen kannattelee lapsen mieltä ja pitää siitä huolta, sillä lapsi ei siihen itse kykene, vaan tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta.
Mentalisaatiokyky tulee vanhemmalla käyttöön etenkin lapsen syntymän myötä, mutta jo lapsen kasvaessa äidin mahassa vanhempi asettuu mielellistämään syntyvää lasta kuvittelemalla lasta ja luomalla lapsesta mielikuvia. Lapsi on syntymästään lähtien aina oma vanhemmasta erillinen persoona, jolla on omat ajatukset, toiveet ja aikomukset, riippumatta siitä jakavatko vanhempi ja lapsi samat sukusolut. Lapsi on aina oma itsensä ja itsellinen persoonansa, johon vanhempi saa tutustua hetki ja kokemus kerrallaan. Lapseen tutustuminen ja kiintymyssuhteen luominen raskausaikana ei ole kaikille vanhemmille helppoa, etenkin jos taustalla on pitkä lapsitoiveen aika monine vaiheineen. Kun vanhempi antaa itselleen aikaa ja rauhaa syntyvän lapsen ja tulevan elämän tutkailulle, vahvistaa sen vanhemmalle turvan tunnetta raskauden aikana.
Vanhemman sensitiivisyys itseä ja lasta kohtaan vahvistuu omien tarpeiden ja toiveiden havainnoinnin ja niiden täyttämisen kautta. Vanhemman hyvinvointi ja turvallinen olo itsensä ja oman elämänsä kanssa luovat mahdollisuuden sille, että vanhempi voi vastata lapsen tarpeisiin ja lapsen toiminnan taustalla oleviin mielentiloihin. Sensitiivisyys itseä ja omia tarpeita kohtaan, näyttäytyy sensitiivisyytenä myös syntyvää lasta kohtaan.
Mentalisaatio pähkinänkuoressa
- Vanhempi kannattelee lapsen mieltä vastaamalla lapsen tarpeisiin hoivaamalla lasta
- Vanhempi kannattelee ja säätelee lapsen tunnekokemusta yhdessä lapsen kanssa
- Vanhemman utelias ja ymmärtävä asenne lasta ja itseään kohtaan auttaa molempia tunteiden säätelyssä ja niiden vastaanottamisessa
Rakentava vuorovaikutus
VIDEO ( Kesto 19 min. 40 sek.)
Mentalisaatiosta kertoo tällä videolla tarkemmin lastenpsykiatri, psykoterapeutti Janna Rantala, hän on kirjoittanut yhdessä Leea Mattilan kanssa kirjan Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä.
POHDINTATEHTÄVÄ
Tehtäväksi itsekseen tai mahdollisen puolison kanssa.
Kiintymyssuhteen muodostumista auttaa, kun äidillä on positiivinen kuva omasta vanhemmuudestaan ja äitinä olemisesta.
POHDI mielessäsi tai kirjaa mietteitäsi paperille
- Minkälaisia ensireaktioita ja tunnelmia raskaus ja ajatukset tulevasta elämänmuutoksesta ovat sinussa herättäneet?
- Onko jotain, mitä haluaisit antaa lapsellesi, mitä sinulla itselläsi ei lapsena ollut?
- Mitä arvelet, minkälaiset hetket tulevat olemaan sinulle ihanimpia vauvasi kanssa?
- Entä mitkä tilanteet huolestuttavat sinua eniten, kun vauva on syntynyt?
- Mitä luulet, miltähän vauvasta tuntuu syntyä juuri sinun vauvaksesi teidän perheeseenne? Mitä hän mahtaa odottaa sinulta juuri nyt?
- Minkälainen tuki auttaisi sinua selviämään tulevista arjen haasteista ja kasvamaan juuri tämän lapsen vanhempana? Millaista tukea toivoisit lähipiiriltäsi raskauteen ja vauva-arkeen liittyen?
Sinua voi kiinnostaa
Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde & Aikuisiän kiintymyssuhde. VIDEO (kesto 43 min. + 27 min. ) PILKE
Vauva mielessä, raskausajan päiväkirja. Folkhälsan.
Mitä vauva miettii. Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Sinkkonen, J. 2020. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa.
Mitä jos vastasyntynyt ei tunnukaan tutulta ja omalta? Äitien synnytyksen jälkeisistä tunteista puhutaan onnellisena vauvakuplana, vaikka monelle todellisuus on raadollisempi. YLE:n verkkoartikkeli.
Lähteet:
Lindroos, A., Ekholm, E. & Pajulo, M. 2015. Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön –äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste. Duodecim 131,ss. 143–149.
Sourander, J., Oksanen, E. & Viinikka, A. 2018. Artikkeli: Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä.
Söderström-Anttila, V., Sälevaara, M. & Suikkari, A.M. 2010. Increasing openness in oocyte donation families regarding disclosure over 15 years.