OSA 3: Kiintymyssuhteen muodostuminen

OSA 3: Kiintymyssuhteen muodostuminen

Kiintymyssuhde vatsassa olevaan lapseen

Kiin­ty­mys­suh­de lap­sen ja van­hem­man välil­lä on lap­sen hen­kiin­jää­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mä­tön asia. Lap­si tulee syn­nyt­ty­ään teke­mään kaik­ken­sa saa­dak­seen van­hem­man huo­mion ja sitä kaut­ta hoi­vaa sekä huo­len­pi­toa. On luon­nol­lis­ta, että ras­kau­den aika­na on vai­kea muo­dos­taa mie­li­ku­vaa syn­ty­väs­tä lap­ses­ta ja luo­da mie­li­ku­vien avul­la aktii­vi­ses­ti kiin­ty­mys­suh­det­ta las­ta koh­taan. Kiin­ty­mys­suh­teen syn­ty­mi­sen estee­nä voi lah­ja­so­lu­jen käy­tön lisäk­si olla mah­dol­li­nen syn­ny­tys­pel­ko, pit­kä lap­set­to­muus­ko­ke­mus ja pit­kät hedelmöityshoidot. 

Kiin­ty­mys­suh­de vat­sas­sa ole­vaan lap­seen läh­tee muo­dos­tu­maan ras­kau­den aika­na jokai­sel­la odot­ta­val­la äidil­lä omaan tah­tiin, myös jokai­nen ras­kaus voi tämän osal­ta olla eri­lai­nen. Kiin­ty­mys­suh­de voi läh­teä muo­dos­tu­maan jo aivan pie­nis­tä mie­li­ku­vis­ta vat­sas­sa ole­vas­ta vauvasta. 

Raskaan oleva nainen, käsiussään tikku, jonka päässä paperinen sydän

Huo­li­mat­ta sii­tä, onko ras­kaus alka­nut lah­ja­so­luil­la tai luon­nol­li­ses­ti, voi lap­si tun­tua äidil­le aluk­si vie­raal­ta, eten­kin jos syn­ny­tys on ollut äidil­le rank­ka koke­mus. Lah­ja­so­lu­neu­von­taa teke­vä psy­ko­lo­gi, psy­ko­te­ra­peut­ti Riik­ka Airo kuvaa, että äidin mie­li ei heti syn­ny­tyk­sen jäl­keen vält­tä­mät­tä ehdi mukaan tapah­tu­nee­seen ja sik­si olo voi olla syn­ny­tyk­sen jäl­keen häm­men­ty­nyt ja epä­to­del­li­nen. Kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­sel­le on tär­ke­ää voi­da antaa aikaa, sil­lä tun­ne­suh­de äidin ja lap­sen välil­le alkaa raken­tua yhdes­sä vie­te­tyn ajan ja yhteis­ten koke­mus­ten kautta. 

Raskausajan epävarmuus ->  Lahjamunasoluilla alkaneista raskauksista syntyneiden lasten vanhemmat ovat kuvanneet, että päätös lähteä lahjamunasoluhoitoihin on tuntunut oikealta ja kaikkien vastanneiden mukaan lapsi on tuntunut omalta. 

Läh­de: Väes­tö­lii­ton seurantatutkimus. 

Vuorovaikutus vatsassa olevan  lapsen kanssa

VIDEO  (kes­to 20:20) Vuo­ro­vai­ku­tus lap­sen kans­sa 

Vuo­ro­vai­ku­tus lap­sen kans­sa syn­tyy jo ras­kausai­ka­na. Psy­ko­lo­gi, psy­ko­te­ra­peut­ti Saa­ra Salo ker­too videol­la täs­tä vuo­ro­vai­ku­tus­suh­tees­ta ja ras­kau­den ajan monen­kir­ja­vis­ta tun­teis­ta. Videol­la anne­taan (n. 14 min koh­dal­la) ideoi­ta miten tule­va van­hem­pi voi luo­da tun­ne­suh­det­ta vat­sas­sa ole­vaan lap­seen ja miten ren­tout­taa itse­ään ras­kau­den aika­na. Löy­dät videon har­joi­tuk­set alta mukail­tu­na teks­ti­muo­dos­sa.   

HARJOITUS:  Hoivaa ja leiki harjoitus tunnesuhteen luomiseksi kohtuvauvaan 

Har­joi­tus toi­mii hyvin ras­kau­den kes­ki­vai­hees­sa kun voit tun­tea vau­van liik­keet kehos­sa­si. 

VÄLINEET: kynä ja pape­ria, KESTO 5 - 30 min. 

  1. Piir­rä kuva itses­tä­si ja vau­vas­ta­si tai raken­na kuva teis­tä leik­kaa­mal­la kuvia leh­dis­tä.  
  2. Kuvai­le kir­joit­ta­mal­la kuvan alle, mil­lai­nen ajat­te­let vau­van ole­van syn­nyt­ty­ään. Lai­ta kuva vau­va­kir­jan väliin ja voit myö­hem­min antaa kuvan lap­sel­le­si näh­tä­väk­si. 
  3. Soi­ta vau­val­le soit­to­ra­si­aa, sinul­le tut­tua instru­ment­tia tai muu­ta musiik­kia ja tun­nus­te­le samal­la mis­sä vau­va on vat­sas­sa­si. Lau­la ja puhu vau­val­le, hän tun­nis­taa jo ääne­si.  
  4. Ker­ro vau­val­le onnel­li­sim­mas­ta het­kes­tä vau­van kans­sa.  
  5. Ker­ro vau­val­le ihmi­sis­tä, joi­ta hän tulee koh­taa­maan syn­nyt­ty­ään, ket­kä kaik­ki odot­ta­vat vau­vaa sinun kans­sa­si.  
  6. Piir­rä suku­puu vau­van suvus­ta, mihin sukuun vau­va syn­tyy? 

HARJOITUS: Turvapaikkaharjoitus omaan rentoutumiseen 

KESTO 5-10 min

  1. Ase­tu levol­li­seen asen­toon joko istu­maan tai makuul­le, sul­je sil­mät jos se tun­tuu sinus­ta hyväl­tä ja hen­gi­tä rau­hal­li­seen tah­tiin.  
  2. Kuvit­te­le itsel­le­si tur­va­paik­ka, jos­sa sinun on hyvä olla.  
  3. Kuvit­te­le paik­kaan ihmi­siä, esi­nei­tä ja asioi­ta, joi­ta itse toi­vot siel­lä ole­van.  
  4. Ase­tu mie­les­sä­si paik­kaan, jos­sa sinun on hyvä ja tur­val­li­nen olo, paik­kaan jos mie­le­si lepää. 
  5. Mie­ti, mitä rau­hoit­ta­via ele­ment­te­jä pai­kas­sa on, kuten aurin­gon­va­loa, läm­pöä, peh­mei­tä asioi­ta, iha­na kut­su­va soh­va.  
  6. Jos koet olo­si uha­tuk­si, luo tilaan tur­val­li­suu­den tun­net­ta vah­vis­ta­via asioi­ta, kuten vah­ti­koi­ra, joku tur­val­li­nen ihmi­nen tai estei­tä, jot­ka suo­jaa­vat sinua vahin­goit­ta­vil­ta asioil­ta.  
  7. Tär­kein­tä on, että sinul­la on hyvä olla ja koet mie­li­ku­vis­sa­si ole­va­si tur­vas­sa ja levol­li­sel­la mie­lel­lä täs­sä tur­va­pai­kas­sa­si. Tur­va­pai­kas­sa­si voit kokea tun­neyh­teyt­tä ja tur­vaa vau­va­si kans­sa. Voit kokea, että teil­lä on kaik­ki hyvin.  
  8. Tur­va­paik­ka­har­joi­tus­ten tois­ta­mi­nen vah­vis­taa sinul­le tun­net­ta sii­tä, että olet tur­vas­sa ja sinun on hel­pom­pi ottaa har­joi­tus käyt­töön stres­saa­vis­sa ja miel­tä kuor­mit­ta­vis­sa tilan­teis­sa, joi­ta ras­kaa­na olles­sa voi tul­la vas­taan. 

Vanhemman mentalisaatiokyky kiintymysuhteen vahvistajana 

Men­ta­li­saa­tiol­la tar­koi­te­taan ihmi­sen kykyä havai­ta ja ymmär­tää omia mie­len­ti­lo­ja ja toi­sen miel­tä. Men­ta­li­saa­tio edel­lyt­tää aktii­vis­ta ja ute­lias­ta toi­sen mie­len äärel­le aset­tu­mis­ta. Men­ta­li­saa­tio lap­sen ja van­hem­man välil­lä tar­koit­taa van­hem­man kykyä pitää lap­sen miel­tä omas­sa mie­les­sään. Tämä lap­sen mie­len kan­nat­te­lu tar­koit­taa käy­tän­nös­sä kykyä poh­tia, mitä lap­sen mie­les­sä tapah­tuu, aset­tua lap­sen mie­len äärel­le miet­ti­mään lap­sen koke­muk­sia ja tun­tei­ta. Tämä lap­sen mie­len äärel­le aset­tu­mi­nen kan­nat­te­lee lap­sen miel­tä ja pitää sii­tä huol­ta, sil­lä lap­si ei sii­hen itse kyke­ne, vaan tar­vit­see aikui­sen tukea ja ohjaus­ta.  

Men­ta­li­saa­tio­ky­ky tulee van­hem­mal­la käyt­töön eten­kin lap­sen syn­ty­män myö­tä, mut­ta jo lap­sen kas­vaes­sa äidin mahas­sa van­hem­pi aset­tuu mie­lel­lis­tä­mään syn­ty­vää las­ta kuvit­te­le­mal­la las­ta ja luo­mal­la lap­ses­ta mie­li­ku­via. Lap­si on syn­ty­mäs­tään läh­tien aina oma van­hem­mas­ta eril­li­nen per­soo­na, jol­la on omat aja­tuk­set, toi­veet ja aiko­muk­set, riip­pu­mat­ta sii­tä jaka­vat­ko van­hem­pi ja lap­si samat sukuso­lut. Lap­si on aina oma itsen­sä ja itsel­li­nen per­soo­nan­sa, johon van­hem­pi saa tutus­tua het­ki ja koke­mus ker­ral­laan. Lap­seen tutus­tu­mi­nen ja kiin­ty­mys­suh­teen luo­mi­nen ras­kausai­ka­na ei ole kai­kil­le van­hem­mil­le help­poa, eten­kin jos taus­tal­la on pit­kä lap­si­toi­veen aika moni­ne vai­hei­neen. Kun van­hem­pi antaa itsel­leen aikaa ja rau­haa syn­ty­vän lap­sen ja tule­van elä­män tut­kai­lul­le, vah­vis­taa sen van­hem­mal­le tur­van tun­net­ta ras­kau­den aika­na.  

Van­hem­man sen­si­tii­vi­syys itseä ja las­ta koh­taan vah­vis­tuu omien tar­pei­den ja toi­vei­den havain­noin­nin ja nii­den täyt­tä­mi­sen kaut­ta. Van­hem­man hyvin­voin­ti ja tur­val­li­nen olo itsen­sä ja oman elä­män­sä kans­sa luo­vat mah­dol­li­suu­den sil­le, että van­hem­pi voi vas­ta­ta lap­sen tar­pei­siin ja lap­sen toi­min­nan taus­tal­la ole­viin mie­len­ti­loi­hin. Sen­si­tii­vi­syys itseä ja omia tar­pei­ta koh­taan, näyt­täy­tyy sen­si­tii­vi­syy­te­nä myös syn­ty­vää las­ta koh­taan.   

Mentalisaatio pähkinänkuoressa 

  • Van­hem­pi kan­nat­te­lee lap­sen miel­tä vas­taa­mal­la lap­sen tar­pei­siin hoi­vaa­mal­la las­ta 
  • Van­hem­pi kan­nat­te­lee ja sää­te­lee lap­sen tun­ne­ko­ke­mus­ta yhdes­sä lap­sen kans­sa 
  • Van­hem­man ute­lias ja ymmär­tä­vä asen­ne las­ta ja itse­ään koh­taan aut­taa molem­pia tun­tei­den sää­te­lys­sä ja nii­den vastaanottamisessa 

Rakentava vuorovaikutus

VIDEO ( Kes­to 19 min. 40 sek.) 

Men­ta­li­saa­tios­ta ker­too täl­lä videol­la tar­kem­min las­tenp­sy­kiat­ri, psy­ko­te­ra­peut­ti Jan­na Ran­ta­la, hän on kir­joit­ta­nut yhdes­sä Leea Mat­ti­lan kans­sa kir­jan Mitä ihmet­tä? Opi ymmär­tä­mään lap­se­si mieltä. 

POHDINTATEHTÄVÄ

Teh­tä­väk­si itsek­seen tai mah­dol­li­sen puo­li­son kanssa. 

Kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mis­ta aut­taa, kun äidil­lä on posi­tii­vi­nen kuva omas­ta van­hem­muu­des­taan ja äiti­nä olemisesta. 

POHDI mielessäsi tai kirjaa mietteitäsi paperille 
  • Min­kä­lai­sia ensi­reak­tioi­ta ja tun­nel­mia ras­kaus ja aja­tuk­set tule­vas­ta elä­män­muu­tok­ses­ta ovat sinus­sa herät­tä­neet? 
  • Onko jotain, mitä haluai­sit antaa lap­sel­le­si, mitä sinul­la itsel­lä­si ei lap­se­na ollut? 
  • Mitä arve­let, min­kä­lai­set het­ket tule­vat ole­maan sinul­le iha­nim­pia vau­va­si kans­sa? 
  • Entä mit­kä tilan­teet huo­les­tut­ta­vat sinua eni­ten, kun vau­va on syn­ty­nyt? 
  • Mitä luu­let, mil­tä­hän vau­vas­ta tun­tuu syn­tyä juu­ri sinun vau­vak­se­si tei­dän per­hee­seen­ne? Mitä hän mah­taa odot­taa sinul­ta juu­ri nyt? 
  • Min­kä­lai­nen tuki aut­tai­si sinua sel­viä­mään tule­vis­ta arjen haas­teis­ta ja kas­va­maan juu­ri tämän lap­sen van­hem­pa­na? Mil­lais­ta tukea toi­voi­sit lähi­pii­ril­tä­si ras­kau­teen ja vau­va-arkeen liit­tyen?

Sinua voi kiinnostaa

Lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde & Aikuisiän kiintymyssuhde. VIDEO (kesto 43 min. + 27 min. ) PILKE 
Vauva mielessä, raskausajan  päiväkirja. Folkhälsan. 
Mitä vauva miettii. Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Sinkkonen, J. 2020. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa.  
Mitä jos vastasyntynyt ei tunnukaan tutulta ja omalta? Äitien synnytyksen jälkeisistä tunteista puhutaan onnellisena vauvakuplana, vaikka monelle todellisuus on raadollisempi. YLE:n verkkoartikkeli.

  

Lähteet: 

Lindroos, A., Ekholm, E. & Paju­lo, M. 2015. Ras­kau­den­ai­kai­nen kiin­ty­mys siki­öön –äitiys­huol­lon mah­dol­li­suus ja haas­te. Duo­decim 131,ss. 143–149.   

Sou­ran­der, J., Oksa­nen, E. & Vii­nik­ka, A. 2018. Artik­ke­li: Men­ta­li­saa­tio­teo­ri­aan perus­tu­va Vah­vuut­ta van­hem­muu­teen -per­he­ryh­mä­mal­li ja van­hem­pien koke­muk­sia per­he­ryh­mäs­tä.  

Söder­ström-Ant­ti­la, V., Säle­vaa­ra, M. & Suik­ka­ri, A.M. 2010. Inc­rea­sing open­ness in oocy­te dona­tion fami­lies regar­ding disclo­su­re over 15 years.  

Palaa val­men­nuk­sen etusivulle
Jennin kuva

Jenni Huhtala

Erityisasiantuntija

jenni.huhtala@simpukkary.fi
040 5323 010

Simpukka ry

Tampellan Esplanadi 8 B LH35
33100 Tampere

simpukka@simpukkary.fi

+358 400 844 823

Simpukan logo: Oranssi helmi, jonka vieressä sinisillä tikkukirjaimilla sana SIMPUKKA.
Evästeasetukset
Evästekäytäntö
Tietosuojaseloste

Liity jäseneksi

Ota yhteyttä