Kuinka voit?

Jäl­leen ker­ran lää­kä­rin vas­taa­no­tol­ta läh­ties­sä­ni itkin loh­dut­to­mas­ti. ”Sanoi­ko lää­kä­ri jotain ikä­vää, pahoit­ti­ko hän mie­le­si?” hoi­ta­ja kysyi. Sii­tä ei ollut kyse. Itkin tois­tu­via pet­ty­myk­siä, tulok­set­to­mia hoi­to­ja, loput­to­mia toi­men­pi­tei­tä. Samaan poti­las­ta­pauk­seen kie­tou­tu­nee­na endo­met­rioo­si, vul­vo­dy­nia ja lap­set­to­muus – eikä kukaan kos­kaan kysy­nyt, miten minä tai puo­li­so­ni voim­me. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tilan­ne saat­taa olla toi­nen, mut­ta näin toi­mit­tiin yli­opis­to­sai­raa­las­sa, jos­sa asiak­kuu­te­ni kes­ti vuo­sia. Vas­ta onnis­tu­nei­den lah­ja­so­lu­hoi­to­jen jäl­keen syn­ny­tys­lai­tok­sel­la asi­aan pereh­ty­nyt käti­lö otti asian puheek­si ja kysyi, miten hen­ki­lö­kun­ta jat­kos­sa voi­si toi­mia toi­sel­la tapaa. Kii­tos hänel­le, toi­vot­ta­vas­ti asiat ovat edenneet! 

En ole yksin koke­muk­se­ni kans­sa, vaik­ka nime­no­maan yksi­näi­sel­tä tun­tui. Tut­ki­mus­ten mukaan yli puo­lel­le suo­ma­lai­sis­ta lap­set­to­muus­hoi­to­ja läpi­käy­neis­tä pareis­ta ei tar­jo­ta psyyk­kis­tä tukea hoi­to­jen aika­na lain­kaan. Kol­mas­osa oli koke­nut saa­dun tuen riit­tä­mät­tö­mä­nä. Vain kym­me­nes­osa kai­kis­ta pareis­ta koki saa­neen­sa tar­peek­si tukea. Mel­ko rajun kont­ras­tin tar­jo­aa Englan­ti, jos­sa psyyk­ki­sen tuen tar­joa­mi­nen on laki­sää­teis­tä. Tämän vuok­si 90 pro­sen­til­la kli­ni­kois­ta on osa-aikai­nen tai täy­si­päi­väi­nen työn­te­ki­jä asi­aa varten.