Läheisen tarjoama tuki
Lahjasolulasten vanhemmat toivovat tukea läheisiltään
Lahjasoluilla lasta toivovat ja lapsen saaneet toivovat tukea ja ymmärrystä läheisiltään. Läheisen luonteva suhtautuminen lahjasoluhoitoihin ja lapsen taustaan luo hyväksyvän ilmapiirin ja vahvistaa vanhempaa sekä koko perhettä.
Läheinen voi kysyä niistä asioista, jotka pohdituttavat lahjasoluhoitoihin ja lahjasoluilla lapsen saamiseen liittyen, kuten mitä termejä perheessä käytetään. Läheisellä on lupa ottaa aikaa tiedon omaksumiseen. Läheisen on hyvä tutkailla omia ajatuksiaan, arvojaan ja tuntemuksiaan, mutta niistä huolimatta osattava tukea lahjasoluilla lasta toivovaa tai lapsen saanutta vanhempaa sekä kunnioitettava vanhemman/ vanhempien tekemiä päätöksiä. Pääasia on, että lapsi on hyväksytty kaikkine puolineen sukuun ja perheeseen.
Lahjasolulapsen vanhemmalle lahjasoluhoitojen avulla vanhemmaksi tuleminen on aina yksityinen asia ja siitä läheisille kertoessaan vanhempi kutsuu läheisen tälle yksityiselle alueelle. Asia on yksityinen, mutta ei salaisuus, mikä tarkoittaa sitä, että yksityistä asiaa tulee kunnioittaa, eikä sitä tule jakaa muille ilman vanhemman lupaa.
Lahjasoluvanhemmuus ja lahjasolulapset Suomessa
Suomessa elää tuhansia perheitä, joissa on lahjasolujen avulla syntyneitä lapsia. Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta lahjasolujen avulla (THL). Tilastointia kaikista hoitomuodoista on tehty vasta vuodesta 2006 alkaen, joten tarkkaa lasten määrää ei ole tiedossa. Myöskään ulkomailla tehtyjä lahjasoluhoitoja ei tilastoida.
Hedelmöityshoitojen avulla syntyy Suomessa jo 6,5 % kaikista lapsista, joista viidennes lahjasolujen avulla. Määrän arvioidaan olevan nousussa. Arviolta lapsia on syntynyt lahjasolujen avulla 10 000.
Maailman ensimmäinen koeputkilapsi syntyi vuonna 1978 Isossa-Britanniassa ja ensimmäinen suomalainen IVF-hoidosta alkunsa saanut lapsi syntyi 1984.
Ensimmäinen lahjamunasolulla alkunsa saanut lapsi syntyi Australiassa vuonna 1983, Yhdysvalloissa 1984 ja Suomessa 1991.
Ensimmäinen luovutetulla alkiolla alkunsa saanut lapsi syntyi Australiassa v. 1984, Suomessa v. 1995.
Tänä päivänä hedelmöityshoidoilla on arvioitu syntyneen 3,5 miljoonaa lasta. On siis selvää, että lahjasolut koskettavat tavalla tai toisella useamman miljoonan ihmisen elämää.
Lahjoitetuilla sukusoluilla vanhemmaksi
Lahjasoluja käyttävät nais-miesparit, naisparit ja itselliset naiset. Monella heistä on kokemus tahattomasta lapsettomuudesta ja keskenmenoista. Luovutetut sukusolut ovat n. 5 - 10 prosentille tahattoman lapsettomuuden kokeneista tärkeä mahdollisuus tulla vanhemmaksi.
Ero omilla soluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin on siinä, että raskauden alkamiseen tarvitaan sukusolujen lahjoittajaa. Lahjasoluhoidoista voit lukea lisää täältä. Lahjasoluhoidot ovat usein pitkällisen pohdinnan ja harkinnan tulos ja perheellistymistä lahjoitettujen sukusolujen avulla harkitaan ensin parina tai itsellisenä naisena ja sen jälkeen usean ammattilaisen kanssa. Lahjasoluilla perheellistyneet ovat usein kulkeneet ennen lapsen syntymää pitkän polun lasta toivoen.
Sanat luovat merkityksiä
Kieli ja käsitteet lahjasoluaiheen ympärillä herättävät keskustelua, niin lahjasoluvanhempien kuin lahjasoluperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Lahjasoluasioista puhuttaessa, ei ole käytössä vakiintunutta termistöä.
Läheinen, kun puhut lahjasoluasioista vanhempien kanssa, huomioi seuraavat seikat:
Vanhemmuus ei edellytä lapsen ja vanhemman välistä geneettistä yhteyttä ja geneettinen yhteys ei merkitse vanhemmuutta.
Vanhemmalta/ vanhemmilta on hyvä kysyä mitä termejä he käyttävät sukusolujen lahjoittajasta.
Sanat äiti ja isä ovat suomen kielessä vahvasti latautuneita. Näitä sanoja ei tule käyttää, jos perhe ei niitä itse käytä, kun puhutaan sukusolujen lahjoittajasta.
”Jos hän olisi sinun, hänelläkin olisi varmasti kiharat hiukset” -tyyppiset lausunnot voivat satuttaa lahjasolulapsen vanhempaa ja hänen vanhemmuutensa tulee näin sanojan toimesta kyseenalaistetuksi.
Hyvä perusohje on kuunnella, millaista kieltä vanhemmat itse käyttävät tai miten he puhuvat lapsen lahjasolutaustasta, kysyä millä termeillä asiasta tulisi puhua ja harkita ennen kuin puhuu.
Miten olen tukena
Sano näin:
Kysy, mitä tukea vanhemmat tarvitsevat sinulta.
Kuuntele huolellisesti sanoja ja tunteita, mistä he sinulle puhuvat.
Kysy mitä termejä ja kieltä vanhemmat itse toivovat käytettävän heidän perheeseen lahjasoluilla perheellistymiseen liittyen.
Yritä asettua heidän asemaansa ja mieti millaista kieltä käytät ja miten kommentoit heidän sanomisiaan.
Lahjasoluperhe saa itse määritellä omat rajansa läheiselle puhumisen suhteen. Osoita, että olet valmis mielelläsi kuuntelemaan sitten, kun he itse ovat valmiita asiasta kertomaan, mutta ymmärrät, jos he eivät halua puhua asiasta.
Huomioi sensitiivisyys omien tai lähipiirin raskausuutisista ilmoittaessasi.
Kunnioita toisten päätöksiä ja valintoja.
Tue ja auta heitä päätöksenteossa, vaikka päätös ei olisikaan se, minkä itse tekisit.
Ymmärrä, että hoitojen aikana sosiaalinen kanssakäyminen voi olla vaikeaa. Voit kuitenkin ilmaista heille, että he ovat ajatuksissasi.
Lahjasolulapset voivat hyvin avoimissa ja rakastavissa perheissä, avoin suhtautuminen lapsiin on tärkeää.
Tue perheitä lasten kasvaessa ja huomio, että perheiden tarpeet muuttuvat lasten kasvun myötä.
Älä näin:
Älä yritä korjata ongelmia tekemällä ehdotuksia tai antamalla neuvoja, vaikka kuinka ajattelisit heidän parastaan.
Älä oleta, sen sijaan kysy.
Älä esitä kysymyksiä osoittaaksesi, että välität, jos kuitenkin haluat vain tyydyttää omaa uteliaisuuttasi.
Älä tuomitse tai kyseenalaista heidän päätöksentekoaan.
Älä käytä huumoria keventääksesi tunnelmaa/tilannetta lapsettomuudesta puhuttaessa.
Älä jaa tietoa lahjasolutaustasta muille kysymättä ensin heiltä, miten he haluavat asian kanssa toimia.
Älä anna tiedon lahjasolutaustasta olla este rakastaa lasta juuri sellaisena kuin hän on.
Lahjasoluperheet toivovat tukea läheisiltään
Lahjasukusoluilla lasta toivovat ja lapsen jo saaneet tarvitsevat tukea läheisiltään. Läheisen luonteva suhtautuminen lahjasoluhoitoihin ja lapsen taustaan luo hyväksyvän ilmapiirin ja vahvistaa vanhempaa. Läheisiltä toivottua ja saatua tukea kartoitettiin syyskuussa 2019 kyselyllä suljetussa Helminauha Facebook-ryhmässä ja Helminauha-hankkeen Facebook-sivuilla. Helminauha-hankkeen kyselyyn läheisten antamasta tuesta ja reaktioista lahjasoluasioihin liittyen vastasi 50 henkeä. Kyselystä kerätyistä vastauksista koostettiin kaksi juttua Simpukka-lehteen. Juttuihin voit tutustua alla olevien linkkien kautta: