OSA 4: Lapselle lahjasolutaustasta puhuminen

OSA 4: Lapselle lahjasolutaustasta puhuminen

Lahjasolutaustasta puhuminen on vanhemman vastuulla 

Milloin lapselle pitäisi kertoa, mistä lapset tulevat? 

Video (kes­to 1 min.) Raica Cacciatore

Puhumisen aloittaminen

Puhu­mi­sen aloit­ta­mi­nen lap­sel­le hänen taus­tas­taan tun­tuu van­hem­mis­ta usein haas­ta­val­ta: Mil­loin on oikea het­ki? Mitä sano­ja käyt­täi­sin? Entä, jos mokaan koko hom­man? Seu­raa­vak­si muu­ta­mia taus­ta-aja­tuk­sia, jot­ka tuke­vat van­hem­paa puhu­mi­sen aloit­ta­mi­ses­sa.

 

1. Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija 

Lap­sel­le lah­ja­so­luis­ta puhu­mi­nen tapah­tuu aikuis­läh­töi­ses­ti jokai­sen per­heen koh­dal­la per­heen omaan tah­tiin, tätä tar­koit­taa aikui­sen asian­tun­ti­juus suh­tees­sa omaan lap­seen ja omaan per­hee­seen. Lah­ja­so­lu­asiois­ta puhu­mi­nen on van­hem­man vas­tuul­la, ja van­hem­mal­la on paras tun­te­mus omas­ta lap­ses­taan. 

 

2. Lapsen kasvun tukeminen kehitysvaiheiden mukaan on kalastelua lapsen mielen äärellä 

Kalas­te­lu tar­koit­taa lap­sen mie­len äärel­le aset­tu­mis­ta ja ute­liai­suut­ta las­ta koh­taan, mitä lap­si poh­tii ja mil­lä mie­lel­lä lap­si ottaa uut­ta tie­toa vas­taan.  Kalas­te­lun avul­la pää­see lap­sen mie­len ja miet­tei­den äärel­le. Kalas­te­lus­sa aut­taa, kun ymmär­tää ja tie­tää lap­sen eri kehi­tys­vai­heis­ta 

  • mitä ja mil­lais­ta kiel­tä lap­si / nuo­ri ymmär­tää mis­sä­kin kehi­tys­vai­hees­sa, 
  • miten lap­si mah­dol­li­ses­ti suh­tau­tuu tie­toon, 
  • aut­taa tutus­tu­maan omaan lap­seen entis­tä parem­min ja näin ollen ymmär­tä­mään las­ta paremmin.
 
3. Ikätasoiselle puhumiselle on olemassa tietyt vaiheet, joiden mukaan vanhempi omaa arviointikykyään käyttäen voi edetä.  

Lap­sen aivois­sa ja lap­sen tur­val­li­suu­den tun­teen kehit­ty­mi­ses­sä tapah­tuu pal­jon ensim­mäi­sen kol­men ikä­vuo­den aika­na. Lap­sel­le lah­ja­so­lu­asiois­ta puhu­mi­nen jo ennen kol­mea ikä­vuot­ta, kui­ten­kin vii­meis­tään ennen viit­tä ikä­vuot­ta, vai­kut­taa sii­hen, että lap­si ei muis­ta aikaa jol­loin ei oli­si tien­nyt asi­aa.  

Lapsen kehitysvaiheet ja kehitystehtävät - lahjasolutaustasta lapselle puhuminen eri kehitysvaiheissa 

 
0 - 1 -vuotias lapsi  

Kehi­tys­teh­tä­vä­nä: lähei­syys ja kiin­ty­mi­nen huo­leh­ti­vaan aikui­seen ehdoit­ta.  

Tar­ve suh­tees­sa van­hem­paan: Ole minun! Tar­ve saa­da suo­jaa, läm­pöä ja ravin­toa.   

  • Kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­sen herk­kyys­kausi. Var­hai­nen vuo­ro­vai­ku­tus mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Kun lap­sel­le syn­tyy var­hai­sis­sa vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teis­sa perus­tur­val­li­suu­den ja luot­ta­muk­sen koke­mus, se hei­jas­tuu posi­tii­vi­ses­ti myö­hem­piin ihmis­suh­tei­siin ja raken­taa poh­jan hyväl­le itse­tun­non ja minä­ku­van kehit­ty­mi­sel­le.  

 

Vauvalle lahjasolutaustasta puhuminen 
  • Vau­val­le on tär­keä puhua sii­tä, miten iha­na, rakas­tet­tu ja toi­vot­tu hän on. Asian luon­te­vaa puheek­si otta­mis­ta voi har­joi­tel­la ilman, että tar­vit­si­si vie­lä varau­tua kysy­myk­siin. Jos puhu­mi­nen lah­ja­so­luis­ta vau­val­le ei tun­nu luon­te­val­ta, sii­hen ei tar­vit­se itse­ään pakot­taa. 
  • Vau­val­le voi myös ker­toa, miten moni ihmi­nen on vai­kut­ta­nut sii­hen, että vau­va on tul­lut maa­il­maan, ja miten moni ihmi­nen on hän­tä toi­vo­nut ja odot­ta­nut. 
  • Voi ker­toa vau­van­sie­me­nis­tä ja sii­tä, että äidin mahas­sa on vau­van koti.  
  • Har­joi­tel­laan kehon osien tun­nis­ta­mis­ta. Van­hem­man teh­tä­vä on antaa nimet eri keho­no­sil­le. 
  • Lap­sen kans­sa voi kat­sel­la kuva­kir­jo­ja vau­van kas­vus­ta mahas­sa.    
 
Vinkkivideot: Ole minun (kesto 1 min 23 sek.) ja Tutkimusmatkailija (kesto 1 min. 30 sek.) Väestöliitto

 

 

Bio­lo­git jut­te­le­vat alkioil­le labo­ra­to­rios­sa, eli vau­val­le on voi­tu jutel­la jo ennen kuin se on pää­ty­nyt kas­va­maan äidin mahaan. 

2 - 3 -vuotias lapsi 

Kehi­tys­teh­tä­vä­nä: tur­val­li­suus ja ete­ne­mi­nen, jota toteut­taa tut­ki­mal­la maa­il­maa sopi­van etäi­syy­den pääs­tä van­hem­mas­ta. Uhma ja tah­to­tun­ne raken­tu­vat. Tun­ne-elä­mä kehit­tyy. 

Tar­ve suh­tees­sa van­hem­paan: Tah­don tah­toa! Tes­taa van­hem­paa, aset­taa­ko van­hem­pi tur­val­li­set rajat, vaik­ka tah­don, uhmaan ja tun­nen.    

Taaperon kanssa lahjasolutaustasta puhuminen 
  • Lap­si alkaa ymmär­tää suku­puol­ten väli­siä ero­ja ja saat­taa alkaa esit­tää kysy­myk­siä sii­tä, mis­tä vau­vat tule­vat. Lap­sel­le voi ker­toa asias­ta, kun hän sii­tä kysyy tai aina, kun se muu­ten tulee luon­te­vas­ti puheek­si.  
  • Tär­ke­ää puhua lap­sen ymmär­tä­mil­lä sanoil­la ja vas­ta­ta sii­hen, mitä lap­si kysyy. 
  • Lap­sel­le voi lap­sen­ta­soi­ses­ti jat­kaa jo vau­va­na aloi­tet­tua syn­ty­ta­ri­naa, ja ker­toa, että vau­va tulee vau­va­sie­me­nes­tä, kas­vaa mahas­sa koh­dus­sa, tulee ulos äidin pim­pin kaut­ta.  
  • Asioi­den ker­to­mis­ta hel­pot­taa, että van­hem­pi löy­tää ja tun­nis­taa itsel­le sopi­vat sanat. 

  

Vinkkivideot: Tahdon tahtoa (kesto 2 min.) ja Vastaa minulle (1 min. 41 sek.)  Väestöliitto

Puhu­mi­ses­sa ei voi mokata! 

Armol­lis­ta on, että lap­si ohit­taa sen tiedon, 

mikä menee hänen ymmär­ryk­sen­sä yli, eikä jak­sa kiin­nos­tua täs­tä tiedosta. 

4 - 5 -vuotias lapsi 

Kehi­tys­teh­tä­vä­nä: kom­mu­ni­kaa­tion, itse­sää­te­lyn ja oman eril­li­syy­den hah­mot­ta­mi­nen.  

Tar­ve suh­tees­sa van­hem­paan: Kai­paa perus­tel­tu­ja vas­tauk­sia loput­to­miin kysy­myk­siin maa­il­mas­ta ja elä­mäs­tä, toi­vee­na olla ihai­lun koh­tee­na.  

On ute­lias ja kiin­nos­tu­nut eri­lai­sis­ta asiois­ta. Las­ta kiin­nos­ta­vat vau­vo­jen alku­pe­rä ja suku­puo­lie­rot. Lap­si halu­aa vas­tauk­sia ja perus­te­lu­ja kysy­myk­siin­sä.   

Leikki-ikäisen kanssa puhuminen 
  • Perus­oh­je: vas­ta­taan sii­hen, mitä lap­si kysyy mah­dol­li­sim­man yksin­ker­tai­ses­ti: Esim. “Vau­va kas­vaa vau­van sie­me­nes­tä äidin mahas­sa. Sie­men voi men­nä mahaan monel­la taval­la. Rakas­te­lu on aikuis­ten tapa rakas­taa ja teh­dä vau­vo­ja. Vau­van voi saa­da myös hedelmöityshoitojen/lahjasolujen, adop­tion avul­la.”  
  • Osaa jo kysyä kysy­myk­siä syn­ty­ta­ri­nas­taan, esi­mer­kik­si: “Kenel­tä sie­men on saa­tu? Voi­ko nii­tä saa­da lisää?” “Voi­ko se mies saa­da enää lap­sia?” 
  • On oma toi­mi­ja ja osaa ker­toa taus­tas­taan ja puhua lah­joit­ta­jas­ta, ilman, että täy­sin ymmär­tää sen mer­ki­tys­tä.  
 
Vinkkivideo: Super star (kesto 1 min. 40 sek) Väestöliitto

“Olen­nais­ta on (enem­män kuin mit­kään ”tek­ni­set” asiat tai oikeat sanat) se, että per­hei­den syn­ty­mi­seen on monen­lai­sia tapo­ja ja että van­hem­mat ovat iloi­sia ja kii­tol­li­sia että ovat tämän ”lah­jan” kaut­ta saa­neet juu­ri tämän lap­sen elämäänsä. 

Aina jos lap­sel­le tulee mie­leen jotain tähän asi­aan liit­ty­vää, sii­tä voi­daan puhua. Vaik­kei suo­rin sanoin, niin aina­kin tun­teen tasol­la välit­tää, että lap­si on täy­del­li­nen juu­ri sel­lai­se­na kuin on, ja että kaik­ki tavat joil­la per­hei­tä syn­tyy ovat yhtä arvok­kai­ta.”

-Lah­ja­so­luil­la lap­sen saa­nut äiti 

Keskilapsuus,  6–12-vuotta 

Kehi­tys­teh­tä­vä­nä: Kave­ri­suh­tei­den mer­ki­tys kas­vaa, lap­si hakee ver­tai­suut­ta ja halu­aa olla eril­li­nen ja ole­mas­sa myös yksin.  

Tar­ve suh­tees­sa van­hem­paan: Kai­paa yksi­tyi­syyt­tä, mut­ta myös van­hem­man läs­nä­oloa. Tie­toi­suus ja koke­mus eri­lai­suu­des­ta suh­tees­sa toi­seen. Häpeän ja kateu­den tun­teet ylei­siä, itse­tun­to voi las­kea. 

Kouluikäisen kanssa lahjasolutaustasta puhuminen 
  • Avai­na­se­mas­sa on lap­sen itse­tun­non tuke­mi­nen, kuun­te­le­mi­nen ja kysy­myk­siin ikä­ta­soi­nen vas­taa­mi­nen, sekä avoi­men ja tur­val­li­sen ilma­pii­rin luo­mi­nen. 
  • Lap­si alkaa poh­tia omaa taus­taan­sa, mitä se tar­koit­taa hänel­le ja muil­le.  
  • Lap­sen kans­sa puhu­mi­ses­sa tär­kein­tä on van­hem­man oma luon­te­va suh­tau­tu­mi­nen asi­aan sekä tapa, jol­la asias­ta puhu­taan. Lap­sen itse­tun­non tuke­mi­nen on tär­ke­ää ja sen avul­la voi vah­vis­taa las­ta koh­taa­maan hänel­le esi­tet­ty­jä kysy­myk­siä ja sel­viy­ty­mään niis­tä.  
  • 6 v. ”mini­mur­ro­si­kä”, erkaan­tu­mis­ta ja taker­tu­mis­ta. Kuo­le­man­pel­koa, suu­ria tun­tei­ta. Isot asiat nouse­vat ymmär­ryk­seen. 
  • Lap­set tule­vat tie­toi­sik­si eri­lai­suu­des­ta. He voi­vat tun­ne­ta­sol­la kiel­tää ole­van­sa eri­lai­sia, tul­la vihai­sik­si asias­ta tai lii­oi­tel­la sitä. Lap­si voi esi­mer­kik­si itse pai­not­taa, että hänel­lä on vain yksi äiti tai isä, tai vai­e­ta lah­ja­so­lu­taus­tas­ta täy­sin.  
  • Lah­ja­so­lu­taus­tai­set lap­set voi­vat kokea, että heis­sä on jotain eri­lais­ta. Eri tavoil­la ilme­ne­vät häpeän ja kateu­den tun­teet ovat ylei­siä, ja las­ten itse­tun­to voi las­kea. 
  • Jos aloi­tat lap­sel­le puhu­mi­sen 6-7-vuo­ti­aa­na huo­mio, että lap­sen ymmär­rys­ky­ky on jo kehit­ty­nyt­tä ja tie­to voi jär­kyt­tää las­ta ja tilan­tee­seen tulee val­mis­tau­tua hyvin.   

 

  

Vinkkivideo: Osa laumaa (kesto 2 min.) Väestöliitto 

Lähes­ty­vä mur­ro­si­kä muut­taa kehoa ja mieltä. 

10 - 11 v. lap­set eivät halua kokea eri­lai­suut­ta ja eten­kin seksuaalisuuteen/seksiin liit­ty­vät asiat tun­tu­vat kiusallisilta. 

Tut­ki­mus­ten mukaan eten­kin pojat ovat eri­lai­suu­den koke­muk­sel­le her­kem­piä ja täs­sä iäs­sä he eivät usein halua puhua taustastaan. 

Nuoruus 

Kehi­tys­teh­tä­vi­nä: Eril­li­syys suh­tees­sa van­hem­piin, mie­len kuo­hun­ta, iden­ti­tee­tin ja omien arvo­jen raken­tu­mi­nen. Kas­vun ja muu­tos­ten huo­maa­mi­nen mie­les­sä ja kehos­sa. Kai­paa edel­leen van­hem­man sil­mis­sä pie­ne­nä ole­mis­ta.  

Tar­ve suh­tees­sa van­hem­paan: Tar­vit­see aikui­sen ohjaus­ta ja tukea, halu­aa itse kokeil­la ja oppia ereh­dys­ten kaut­ta.    

  • Ymmär­rys omas­ta geneet­ti­ses­tä taus­tas­ta syve­nee.  
  • Kyky ymmär­tää toi­sen ihmi­sen aja­tuk­sia ja tun­tei­ta vah­vis­tuu, voi­mak­kaat tun­ne­myrs­kyt voi­vat tila­päi­ses­ti vai­keut­taa kykyä men­ta­li­soi­da.
  • Iden­ti­teet­ti­ke­hi­tys voi tar­koit­taa tie­don hank­ki­mis­ta tai yhtey­den luo­mis­ta geneet­ti­seen taus­taan.  
  • Nuo­ri täy­den­tää omaa syn­ty­ta­ri­naan­sa ja liit­tää lah­ja­so­lu­taus­tan­sa mui­hin osiin iden­ti­teet­ti­ään. 

 

→ Tämä ikä­jak­so on mer­kit­tä­vä koh­ta (lah­ja­so­lu­taus­tais­ten) nuor­ten elä­mäs­sä.  

Mur­ro­siän voi­mak­kaat tun­ne­myrs­kyt voi­vat tila­päi­ses­ti vai­keut­taa kykyä mentalisoida. 

Esi­mer­kik­si pojil­la tes­tos­te­ro­ni­ta­so voi olla 300 ker­tai­nen, mikä vai­kut­taa voi­mak­kaas­ti tun­tei­siin ja sitä kaut­ta ratio­naa­li­seen ajat­te­luun. Mie­li kuohuu. 

Oma tapa puhua lahjasolutaustasta lapsen kanssa on oikea 
  • Van­hem­man avoin ja luon­te­va suh­tau­tu­mi­nen asi­aan on tär­ke­ää. Tär­ke­ää eivät ole sanat, joil­la asias­ta puhu­taan, vaan tapa, jol­la asia tuo­daan esil­le.  
  • Jos van­hem­pi kokee olon­sa han­ka­lak­si asian kans­sa, lap­si voi kokea, että lah­joit­ta­jas­ta ei voi puhua tai hän voi kokea taus­tan­sa häpeäl­li­sek­si.  
  • Lap­sel­le tulee antaa tilaa ilmais­ta kaik­ki tun­teen­sa sii­tä, mitä tie­to omas­ta taus­tas­ta herät­tää.  
  • Lap­sen kans­sa voi yhdes­sä poh­tia, mis­tä jokai­nen meis­tä muo­dos­tuu: van­hem­pien rak­kau­des­ta ja kas­va­tuk­ses­ta, ympä­ris­tös­tä, muis­ta ihmi­sis­tä ja peri­mäs­tä, joka on saa­tu esi­mer­kik­si lah­joit­ta­jal­ta ja/ tai toi­sel­ta van­hem­mal­ta.  
  • Lap­sen kans­sa voi kes­kus­tel­la, mitä piir­tei­tä hän jakaa vanhempiensa/ van­hem­pan­sa kans­sa ja mitä taas ei, mit­kä omi­nai­suu­det tule­vat ehkä lah­joit­ta­jal­ta.  
  • Lap­sen on hyvä antaa mää­ri­tel­lä itse, mil­lä nimel­lä hän lah­joit­ta­jaa kut­suu ja käyt­tää hänen kans­saan tätä nimeä. 
  • Kah­den van­hem­man per­heis­sä molem­pien van­hem­pien on hyvä olla pai­kal­la ja osal­lis­tua näi­hin kes­kus­te­lui­hin. Molem­mat van­hem­mat ovat vas­tuus­sa lap­sel­le puhu­mi­ses­ta, mut­ta voi­vat teh­dä sen eri tavoin. 
  • Olen­nais­ta on lap­sen­tah­ti­ses­ti ete­ne­mi­nen eli tilai­suu­teen tart­tu­mi­nen ja lap­sen aloit­tei­siin rea­goi­mi­nen. 

Voit lukea lisää lap­sel­le puhu­mi­ses­ta Hel­mi­nau­ha-hank­keen sivuil­ta.

Täl­tä sivul­ta löy­dät myös esi­merk­ke­jä van­hem­pien käyt­tä­mis­tä tari­nois­ta puhu­mi­sen tueksi. 

TEHTÄVÄ: Lapselle lahjasoluista puhuminen 

  • Poh­di het­ki omaa tapaa­si puhua lap­sel­le lah­ja­so­lu­taus­tas­ta. Mil­lais­ten sano­jen käyt­tö tun­tuu sinus­ta luon­te­val­ta?  
  • Kir­joi­ta tai tal­len­na itsel­le­si sopi­val­la taval­la (pape­ri, tie­to­ko­ne, puhe­lin tms.) mikä on sinul­le sopi­va tapa puhua lap­sen kans­sa lah­ja­so­lu­asiois­ta.   
  • Voit kir­joit­taa yhte­näi­sen tari­nan, käyt­tää mind map-mene­tel­mää tai kir­ja­ta asiois­ta rans­ka­lai­sin vii­voin. 
  • Muis­tat­han, että sinun tapa­si on juu­ri oikea! 
 
Apukysymyksiä tehtävän tekemiseen: 
  • Miten olet puhu­nut lap­sen kans­sa lah­joi­tet­tu­jen sukuso­lu­jen käy­tös­tä? 
  • Mis­sä puhu­mi­nen tapah­tui? 
  • Mil­lai­sia sano­ja käy­tit? 
  • Oli­ko käy­tös­sä joi­ta­kin apu­vä­li­nei­tä? 
  • Mil­lai­nen tilan­ne on ollut hyvä ja toi­mi­va? 
  • Mil­lai­nen tilan­ne ei ole ollut niin hyvä ja toi­mi­va? 
  • Miten olet koke­nut lap­sel­le puhu­mi­sen? 
  • Mikä puhu­mi­ses­sa pelottaa/ pelot­ta­nut? 
  • Mikä asia puhu­mi­ses­sa mie­ti­tyt­tää? 
  • Onko aja­tus puhu­mi­ses­ta muut­tu­nut ras­kausa­jas­ta, jos on, niin miten? 
  • Mil­lai­nen koke­mus mah­toi olla lap­sel­le? 
  • Mitä  lap­si on kysy­nyt? 
  • Miten lap­si on rea­goi­nut? 
  • Mil­lä sanoil­la olet puhu­nut lah­joit­ta­jas­ta lap­sel­le? 
  • Jos per­hees­sän­ne on kak­si van­hem­paa, olet­te­ko molem­mat puhu­neet lah­ja­so­luis­ta lap­sel­len­ne?  

Lapselle lahjasolutaustasta puhumisen muistilista 

  • Ker­ro rau­hal­li­ses­ti ja hitaas­ti kuun­nel­len her­käl­lä kor­val­la lap­sen mah­dol­li­sia kysymyksiä.
  • Puhu­mi­ses­sa ei voi epä­on­nis­tua ja asi­aan voi aina pala­ta uudelleen. 
  • Kah­den van­hem­man per­heis­sä molem­mat van­hem­mat ovat sitou­tu­nei­ta puhumiseen. 
  • Ker­to­mi­nen on jat­ku­va ja vas­ta­vuo­roi­nen pro­ses­si, johon pala­taan aina uudel­leen ja eri tavoin lap­sen kas­vaes­sa. Jokai­ses­sa kehi­tys­vai­hees­sa lap­si kysyy uusia asioi­ta ja van­hem­man on teh­tä­vä pää­tös, mitä ole­mas­sa ole­vas­ta tie­dos­ta lap­sel­le kerrotaan. 

Sinua voi kiinnostaa

Lasten kehotunnekasvatus Väestöliitto
Turvataidot ja lapsen keho Tieto, taito ja asenne -pdf,  Väestöliitto
Lapsen kasvu ja kehitys Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vinkkejä lapsiperheen arkeen Mannerhiemin Lastensuojeluliitto
Palaa val­men­nuk­sen etusivulle

 

 

vaaleahiusksinen, silmälasipäinen nainen katsoo suoraan kameraan.

Laura Hirvonen

Hankesuunnittelija

laura.hirvonen@simpukka.info
045 78735433

Jennin kuva

Jenni Huhtala

Hankevastaava

jenni.huhtala@simpukka.info
040 5323010

Simpukka Ry

Tampellan Esplanadi 8 B LH35
33100 Tampere

simpukka@simpukka.info

+358 400 844 823

Simpukka logo, missä oranssi helmi ja teksti Simpukka
Evästeasetukset
Evästekäytäntö

Liity jäseneksi

Ota yhteyttä