“Siemenjälkiä”

Jos otti aikan­sa kiin­tyä ja rakas­tua lap­seen vau­va-aika­na, ero­ti­lan­ne näyt­tää aiheut­ta­van saman­kal­tai­sia vie­rau­den tun­tei­ta. Per­he­ti­lan­ne muut­tuu, per­heen­jä­sen­ten väli­set suh­teet hake­vat uusia muo­to­jaan. Kun lisä­nä on vie­lä lap­sen oman­lai­sen­sa syn­ty­his­to­ria, jou­tuu taval­lis­ta enem­män hie­ro­maan aivo­nys­ty­röi­tään jot­ta asiat lok­sah­te­li­si­vat vähi­tel­len pai­koil­leen. Kei­tä me nyt olem­me, kun olem­me vain me kak­si? Entä mil­lai­sen pari­val­ja­kon muo­dos­ta­vat isä ja lap­si? Miten uudet kump­pa­nit kuvioon aset­tu­vat? Entä kos­ka heil­le tuli­si ker­toa lap­sen his­to­rias­ta, eri­tyi­ses­ti ottaen huo­mioon, että lah­joit­ta­ja kuu­luu samaan ystä­vä­pii­riin? Jos suh­teet uusiin kump­pa­nei­hin kat­kea­vat­kin, lap­sel­le kuu­lu­va tie­to kul­kee hei­dän muka­naan eteenpäin. 

Vaan ehkä tähän kaik­keen on vain suh­tau­dut­ta­va samal­la ilol­la ja ute­liai­suu­del­la mil­lä lap­si itse­kin; tut­kia ja poh­tia kai­kes­sa rau­has­sa, mil­lai­sia – lap­sen sano­ja käyt­tääk­se­ni - ”sie­men­jäl­kiä” meis­tä kenes­tä­kin toi­siim­me jää, niin geneet­ti­siä kuin ympä­ris­tön­kin kaut­ta vaikuttavia. 

Kolum­ni on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Sim­puk­ka-leh­des­sä 1/2017. Kolum­ni­sar­jaan voit tutus­tua tääl­tä.