OSA 2: Tahaton lapsettomuus
Tahaton lapsettomuus kokemuksena ja osana omaa tarinaa
Kun vauvakuplaa ei kuulu - Johannan tarina
VIDEO (kesto 4 min 40 sek.)
Takana oli lähes kuuden vuoden lapsettomuus ja kun kauan toivottu raskaus vihdoin alkoi, Johanna huomasi, että tunteet eivät olleetkaan mukana. Siitä kuuluisasta vauvakuplasta ei ollut tietoakaan. Sen sijaan arkea hallitsi pelko, ahdistus ja huoli, jotka eivät meinanneet helpottaa vauvan syntymän jälkeenkään. Psykologi Mirka Paavilaisen mukaan tilanne on tavanomainen lapsettomuustaustan omaavilla henkilöillä. Lapsettomuuden surua käsitellään raskausaikana ja vielä sen jälkeenkin. Paavilainen kannustaa kärsivällisyyteen ja kehottaa tukeutumaan läheisiin ihmisiin. Usein rakkauden tunteet tulevat kyllä ajallaan ja yhteinen elämä alkaa kantaa.
#yksiviidestä
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhtä viidestä hedelmällisessä iässä olevaa suomalaista jossain vaiheessa elämäänsä. Kokemus on aina yksilöllinen ja sille on vaikea määrittää alkua ja loppua. Tahaton lapsettomuus pitää sisällään monenlaisia tunteita, kuten surua, kaipausta, turhautumista, toivon ja epätoivon vaihtelua. Lapsettomuus kokemuksena on monelle aikuisiän yksi suurimmista kriiseistä.
Tahaton lapsettomuus ei poistu lapsen syntymän myötä, vaan monet tahattomasti lapsettomat kokevat sekundaarista lapsettomuutta, kun toivottu lapsiluku ei toteudu.
Tahaton lapsettomuus on lasta toivoville kutsumaton vieras, jonka jokainen kokija ottaa vastaan eri tavoin ja eri tahtiin. Toive lapsesta ja suru lapsettomuudesta on aina yksilöllinen kokemus. Tahaton lapsettomuus ei tunnu vain kehossa. Sen vaikutukset tuntuvat ja näkyvät ennen kaikkea elämän psyykkisellä ja sosiaalisella puolella.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on Suomen ainoa tahattomasti lapsettomien yhteisö, joka ajaa tahattomasti lapsettomien asiaa. Simpukan sivuilta löydät lisää tietoa tahattomasta lapsettomuudesta. Lisää Simpukan tuottamia videoita löydät täältä
Miten surra jotain mitä ei ole?
Tahattoman lapsettomuuden mukanaan tuoma suru koetaan usein näkymättömäksi ja määrittelemättömäksi, ja sille on vaikea asettaa alkua ja loppua. Ulkoiset tapahtumat, toivon ja epätoivon vaihtelut, heittelevät surevaa eteen- ja taaksepäin lapsettomuuskriisin jatkuessa usein vuosien ajan. Lapsettomuuden surun henkilökohtaisuuden ja ulkoisen hahmottomuuden vuoksi, sille on myös vaikea saada ymmärrystä ulkopuolisilta. Koska menetystä on vaikea tunnustaa tai surra julkisesti, sille on vaikea myös saada tukea. Juuri tämä surun näkymättömyys lisää traumatisoitumisen riskiä ja voi vaikeuttaa surusta toipumista. Tärkeää onkin, että voi itse tunnistaa ja tunnustaa surun kokemuksen, olla itselle myötätuntoinen ja kohdella itse hyvin. Hyvä on myös muistaa, että on vaikea saada lähipiiriltä osakseen ymmärrystä, jos he eivät tiedä kuinka raskas ja kuormittava elämäntilanne sinulla on meneillään.
HARJOITUS: Istu hetki tunteesi kanssa (kesto 17 min.)
Arto Pietikäinen, 2019
Tässä ohjatussa harjoitteessa pysähdytään tunteen äärelle.
Surua ei voi pullottaa tai suruprosessin etenenemistä ei voi nopeuttaa mitenkään, ei millään tekniikalla tai työkalulla. Surun estymisen tai tunneprosessin jumiutumisen voi pyrkiä kuitenkin estämään tunnetyöskentelyn avulla, ja näin suru työstyy eteenpäin. Ikäviltä tuntuvien tunteiden käsittelyssä ja ilmenemisessä on hyvä muistaa, että tunteet ja tunnereaktiot menevät ohi ja tunteita on tärkeä oppia sietämään, mutta myös päästämään niistä irti. Sureminen edellyttää tunteiden kohtaamista. Tunteita on hyvä nimetä ja tunnistaa, eikä niitä ole tarpeen yrittää välttää.
Tunteiden käsittelyssä meitä auttavat yksilölliset tavat ja tärkeintä on löytää se itselle toimiva tapa, joka helpottaa vaikeiden tunteiden kanssa elämistä. Useimpia auttaa niiden ääneen sanominen ja kokemus siitä, että tunteille on tilaa ja että ne hyväksytään sellaisenaan. Hyvin vaikeiden tunteiden kuten katkeruuden kohdalla voi pohtia, miten kyseinen tunne palvelee minua ja mikä auttaisi minua päästämään irti tuosta voimia vievästä tunteesta. Jos vaikeat tunteet alkavat hallita omaa elämää ja kuormittaa mieltä liikaa sekä vaikuttamaan toimintakykyyn, on silloin hyvä hakea ammattiapua niiden käsittelyyn.
HARJOITUS: Tunteen kanssa oleminen
Mirka Paavilainen (2019) Verkkoluento.
- Tunnista syvemmät tunteet.
- Tunnustele, voisitko olla tunteen kanssa hetken, sille tilaa tehden, myötätuntoisesti, lisäten halukkuutta ottaa tunnetta vastaan.
- Havainnoi, kun tunnekokemus saavuttaa huippunsa ja lähtee loivenemaan.
- Kun olo helpottuu, yritä suunnata huomiosi johonkin muuhun.
- Pyri luottamaan siihen, että suru työstyy eteenpäin sitä vastaanottamalla.
TEHTÄVÄ: Menetyksen työstäminen
Kokemus menetyksestä on oikeutettua ja se on tärkeä voida tuntea ja sanoa ääneen. Joskus tunteiden ja kokemusten konkreettinen työstäminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja työstää samalla surun ja menetyksen tunteita eteenpäin. Pohdi itselle sopivalla tavalla (piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, mind mapilla tms.) tahattoman lapsettomuuden kokemuksen aiheuttamaa menetyksen kokemustasi.
Tahaton lapsettomuus
- Miten sinä koet/olet kokenut tahattoman lapsettomuuden?
- Miten lapsettomuuden kokemus on sinuun vaikuttanut?
- Eroaako tahattoman lapsettomuuden suru jotenkin muusta kokemastasi surusta?
- Miten surra jotain mitä ei ole?
- Oletko huomannut ajatuksiesi lapsettomuuden suhteen jotenkin muuttuneen ajan myötä?
Lahjasoluhoidot
- Mitä tunteita lahjasukusoluhoidot ovat nostaneet pintaan?
- Mitä kaikkea on menettänyt kun on käynyt läpi lapsettomuushoitoja?
- Mitä se on tarkoittanut omalle yksityisyydelle, omalle keholle, parisuhteelle, läheisille suhteille?
- Mitä se on tarkoittanut omalle yksityisyydelle, omalle keholle, parisuhteelle, läheisille suhteille?
- Mitä resursseja se on kuluttanut, kuten aika ja psyykkinen hyvinvointi sekä taloudelliset resurssit?
- Mitä menettää lahjoitettujen sukusolujen käytön myötä?
- oman rakkaan puolison geneettisen perimän jatkuvuuden
- isovanhempien geneettisen perimän jatkuvuuden
- mahdollisuuden ydinperheeseen (itselliset äidit)
- mahdollisuuden “mini itseensä”
- mitä muuta?
Tukeneet ja auttaneet asiat
- Miten ja kenen tuella olet selvinnyt tai arvelet selviytyväsi tahattoman lapsettomuuden herättämistä tunteista ja ajatuksista?
- Mitkä asiat tuottavat sinulle iloa ja voimaa?
- Mitä tahattoman lapsettomuuden kokemus on sinulle opettanut tai mitä uusia asioita se on tuonut elämääsi?
- On hyvin yleistä, että haasteet ja hankaluudet tuottavat henkilökohtaista kasvua ja oppimista. On tärkeää huomata oma kasvusi ja kehua itseäsi.
Sinua voi kiinnostaa
Lapsettomuuden suru huuhtelee, mutta ei hukuta Blogikirjoitus: Mirka Paavilainen
Kipeä lapsettomuus Video, kesto 28 min. Akuutti 26.3.2018.
Todella perheestä podcast: Lapsettomuuden ja perheen yhteensovittaminen (kesto 47 min.)
Tässä jaksossa puhumme lapsettomuudesta, siitä miten lapsettomuudesta puhutaan ja miten se esimerkiksi työelämässä näyttäytyy. Vieraana Johanna Repo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:stä.
Havaintoja ihmisestä: Tahaton lapsettomuus järisyttää elämän perustuksia. Lapsettomuuskriisi on yksi elämän isoimmista kriiseistä (kesto 34 min.)
“Tahattomassa lapsettomuudessa ihmiseltä uhataan ottaa pois sellaista, joka on ainakin joillekin elämän merkityksellisin asia. Kokemus koettelee rajusti”, kertoo psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.
Radio suomi Turku 8.5.2020: Tahattomasti lapsettoman suru voi olla näkymätön, mutta kantajalleen raskas painolasti. (kesto 20 min.)
Joka viides suomalainen on tahattomasti lapseton. Turkulainen Kati puolisonsa kanssa kävi viiden vuoden aikana läpi monet yritykset ja hoidot, mutta syli jää lapsesta tyhjäksi. “Sinun kanssasi olen mennyt naimisiin ja lapset olisivat vain bonuksia”, puoliso lohdutti Katia, kun hän jo pelkäsi kestääkö liitto jos mies ei saa biologisia lapsia. Kati on surrut lapsettomuutta paljon, mutta kaikki eivät ymmärrä miten suuresta surusta on kysymys.
PlanB: Lapsettomuus (kesto 40 min.)
Jaksossa kuullaan Katin tarina rankoista lapsettomuushoidoista ja henkisestä vuoristoradasta, johon joutuu kun toivottua plussaa ei näykään. Minkälaisia tabuja lapsettomuuden ympärillä vallitsee? Minkä ikäisenä lasten hankintaa pitäisi alkaa miettimään? Miten meidän pitäisi reagoida Suomen lapsikatoon?