Lahjasolutaustasta tiedon saaminen voi aiheuttaa kriisin

Lah­ja­so­lu­taus­tas­ta tie­don saa­mi­nen tei­ni-ikäi­se­nä tai aikui­se­na voi ymmär­ret­tä­väs­ti hor­jut­taa perus­tur­val­li­suu­den tun­net­ta, kos­ka itsel­tä on salat­tu mer­kit­tä­väs­ti omaan iden­ti­teet­tiin vai­kut­ta­vaa tie­toa. Joi­den­kin koh­dal­la tie­don saa­mi­nen voi aiheut­taa krii­sin, jos­sa näyt­täy­ty­vät alla kuva­tut krii­sin vai­heet. Koke­muk­set voi­vat vaih­del­la yksi­löl­li­ses­ti, eivät­kä krii­sin vai­heet vält­tä­mät­tä ete­ne line­aa­ri­ses­ti. Voi myös olla niin, että lah­ja­so­lu­taus­tan ja sii­hen liit­ty­vien asioi­den suh­teen alkaa olla sinut, mut­ta jokin uusi tie­to, kuten lah­ja­si­sa­ruk­sen löy­ty­mi­nen voi palaut­taa takai­sin johon­kin krii­sin vaiheeseen.

Shokkivaihe

• Shok­ki­vai­he alkaa heti krii­sin lau­kais­seen tilan­teen jäl­keen. Shok­ki­vai­heen aika­na ihmi­nen ei kyke­ne vie­lä käsit­tä­mään krii­sin aiheut­ta­nut­ta tapah­tu­maa ja saat­taa jopa kiel­tää sen. Ihmis­ten tapa rea­goi­da täl­lai­siin tilan­tei­siin vaih­te­lee. Osa sok­ki­vai­het­ta elä­vis­tä lamaan­tuu täy­del­li­ses­ti, osa taas käyt­täy­tyy mekaa­ni­ses­ti ja sul­kee tun­teet pois. 

• Sok­ki­vai­hee­seen saat­ta­vat liit­tyä tapah­tu­man kiel­tä­mi­nen, tun­tei­den pois­sul­ke­mi­nen, epä­to­del­li­nen ja ulko­puo­li­nen olo tai huu­ta­mi­nen, itku ja paniikki.

Reaktiovaihe

• Shok­ki­vai­heen jäl­keen seu­raa reak­tio­vai­he, jon­ka aika­na ihmi­nen alkaa vähän ker­ras­saan koh­da­ta jär­kyt­tä­vän tapah­tu­man, ja yrit­tää muo­dos­taa käsi­tys­tä sii­tä ja sen merkityksestä.

• Tun­teet voi­vat olla tus­kal­li­sia ja voi­mak­kai­ta, ja mie­lia­la voi vaih­del­la lai­das­ta laitaan.

• Krii­sis­sä ole­va voi syyt­tää tapah­tu­nees­ta itse­ään tai mui­ta, rai­vo­ta ja viha­ta, olla itkui­nen ja seu­raa­vas­sa het­kes­sä helpottunut.

• Usein koko keho rea­goi jär­ky­tyk­seen. Reak­tio­vai­hee­seen saat­taa liit­tyä pel­koa ja ahdis­tus­ta, itse­syy­tök­siä ja tar­vet­ta etsiä syyllisiä.

Käsittelyvaihe

• Krii­sin käsit­te­ly­vai­hees­sa krii­sin aiheut­ta­nu­ta tapah­tu­maa ja tie­toa ale­taan ymmär­tää. Asi­aa ei enää kiel­le­tä, vaan sen käsi­te­tään ole­van muu­tok­si­neen ja mene­tyk­si­neen tot­ta. Ihmi­nen alkaa olla val­mis koh­taa­maan tapah­tu­man kaik­ki eri­lai­set tasot ja oman muut­tu­neen tilanteensa. 

• Käsit­te­ly­vai­hees­sa vah­vis­tuu tar­ve puhua krii­sin aiheut­ta­nees­ta asias­ta ja syn­tyy tar­ve pukea tun­teet sanoik­si. Tapah­tu­neen tark­ka kuvai­lu ja poh­ti­mi­nen voi­vat edis­tää toi­pu­mis­ta. Asian käsit­te­lyä haas­taa se, ettei sil­le löy­dy sopi­via sanoja.

• Kes­kus­te­lu ystä­vien tai läheis­ten kans­sa saat­taa hel­pot­taa ris­ti­rii­tais­ten tun­tei­den koke­mis­ta monen koh­dal­la. Tapah­tu­nut­ta voi käy­dä läpi itsel­le par­haal­ta tun­tu­val­la taval­la. Ver­tais­ten kans­sa kes­kus­te­le­mi­nen vah­vis­taa koke­mus­ta sii­tä, ettei ole tun­tei­den ja ajas­tus­ten kans­sa yksin. Muut koke­vat samaa ja ymmär­tä­vät mis­tä on kyse. 

• Jokai­sel­la on omat tapan­sa käsi­tel­lä lah­ja­so­lu­tie­toa. Mah­dol­li­sia tapo­ja: asias­ta puhu­mi­nen, kir­joit­ta­mi­nen, tie­don hake­mi­nen ja aihees­ta luke­mi­nen. Kos­ka mie­li on kuor­mit­tu­nut, on n nor­maa­lia, että tähän vai­hee­seen saat­taa liit­tyä muis­ti- ja kes­kit­ty­mis­vai­keuk­sia, ärty­nei­syyt­tä ja sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta vetäytymistä.

Uudelleen suuntautuminen ja kasvu

• Krii­sin uudel­leen suun­tau­tu­mi­sen vai­hees­sa tapah­tu­nut alkaa hil­jal­leen muut­tua osak­si elä­mää ja koke­mus­ta omas­ta itses­tä. Tapah­tu­nut voi jää­dä arvek­si, mut­ta sen kans­sa pys­tyy elä­mään, eikä se ole mie­les­sä jatkuvasti.

• Aina välil­lä haas­ta­vat tun­teet voi­vat akti­voi­tua, mut­ta ne eivät hal­lit­se elä­mää joka het­ki. Tule­vai­suu­teen kyke­nee suun­tau­tu­maan luot­ta­vai­sin mie­lin ja luot­ta­mus elä­mään palautuu. 

Läh­de: Krii­sin vai­heet, Mie­li ry