Kurkistus hedelmällisyyshoitojen ja lahjasoluhoitojen historiaan 

Vuo­si­sa­to­jen ajan hedel­mät­tö­myyt­tä on yri­tet­ty hoi­taa ja kek­siä sii­hen paran­nus­kei­no­ja. Egyp­ti­läi­sis­tä papu­rys­kää­röis­tä vuo­sil­ta 2200 - 1500 EAA on löy­ty­nyt mer­kin­tö­jä hedel­mät­tö­myy­des­tä, samoin myös raa­ma­tus­sa ja van­hois­sa juu­ta­lai­sis­sa teks­teis­sä puhu­taan asias­ta. Hedel­mät­tö­myy­den rat­kai­se­mi­ses­ta on puhut­tu siis jo vuo­si­tu­han­sia.

Seuraavaksi lyhyt katsaus lahjasoluhoitojen historiaan. Tarkempia tietoja löydät täältä. 

1700-luku:

Hedel­möit­ty­mi­seen tar­vi­taan siit­tiöi­tä ja muna­so­lu. 1799 ensim­mäi­nen rapor­toi­tu inse­mi­naa­tio. 

1800-luku:

Vuon­na 1838 ensim­mäi­sen onnis­tu­nut kei­no­he­del­möi­tys.  

→ Jul­ki­nen rapor­toin­ti joh­ti hoi­to­jen salai­luun. Lap­sen taus­tan salaa­mi­nen säi­lyi ohjee­na 1970 - 1980 -luvuil­la (jopa vie­lä  1990-luvul­la) 

1900-luku: 

• 1930-luvul­la hedel­möi­tys­hoi­dot jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa eten­kin euge­nii­kan aja­tus­ten voi­mis­tues­sa.  
• 1953 ensim­mäi­nen ras­kaus pakas­te­tus­ta sper­mas­ta. 
• 1970-luvul­la sper­ma­pan­kit. Inse­mi­naa­tiot kau­pal­lis­tet­tiin monis­sa mais­sa. 

• V. 1978 ensim­mäi­nen koe­put­ki­lap­si (Iso-Bri­tan­nia). Ensim­mäi­nen suo­ma­lai­nen IVF -lap­si syn­tyi 1984. 
• V. 1983 ensim­mäi­nen luo­vu­tus­mu­na­so­lul­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa, Suo­mes­sa v. 1991. 
• V. 1984 ensim­mäi­nen luo­vu­te­tul­la alkiol­la alkun­sa saa­nut lap­si syn­tyi Austra­lias­sa, Suo­mes­sa v. 1995.
  

2000-luku: 

Koh­ti tur­val­lis­ta avoi­muut­ta ja per­hei­den moni­muo­toi­suut­ta. 

Lah­ja­so­lu­per­heet ovat alka­neet ver­kos­toi­tua (esim. DCN, Scan­di­na­vian seed siblings, VARTA ja We are donor concei­ved)  ja tie­toi­suus lah­ja­so­lu­jen avul­la per­heel­lis­ty­mi­ses­tä on vah­vis­tu­nut. Tut­ki­mus- ja koke­mus­tie­to vah­vis­ta­vat, että geneet­ti­sen alku­pe­rän tie­tä­mi­nen on tär­ke­ää lap­sen iden­ti­tee­tin kehit­ty­mi­sel­le.  

Lahjasoluhoidot Suomessa 

Suo­mes­sa hedel­möi­tys- ja lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta, ja nii­den anta­mi­ses­ta on sää­det­ty Hedel­möi­tys­hoi­to­lais­sa. Hedel­möi­tys­hoi­to­la­ki astui voi­maan 1.9.2007 ja lah­ja­so­lu­hoi­to­jen osal­ta lais­sa on mää­ri­tel­ty mm. miten lah­joi­tet­tu­ja sukuso­lu­ja voi­daan käyt­tää (luku 1), sukuso­lu­jen luo­vut­ta­mis­ta kos­ke­vat sei­kat (luku 3) sekä luo­vu­te­tuis­ta sukuso­luis­ta syn­ty­neen lap­sen tie­don­saan­tioi­keus (luku 4). Hedel­möi­tys­hoi­to­lain tavoit­tee­na on lap­sen edun tur­vaa­mi­nen. Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen osal­ta tätä tavoi­tet­ta tur­vaa 23 §:ssa sää­det­ty luo­vu­te­tus­ta sukuso­lus­ta tai alkios­ta alkun­sa saa­neen hen­ki­lön oikeus saa­da tie­tää luo­vut­ta­jan hen­ki­löl­li­syys 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään. Ilmoit­ta­mal­la luo­vut­ta­jan tun­nuk­sen Val­vi­ral­le hänel­lä on oikeus saa­da tie­tää luo­vu­tus­re­kis­te­riin tal­le­tet­tu tie­to luo­vut­ta­jan hen­ki­löl­li­syy­des­tä. Ensim­mäi­set tämän lain aika­na lah­ja­so­lu­hoi­doil­la syn­ty­neet lap­set täyt­tä­vät 18 vuot­ta v. 2025. 

Suo­mes­sa syn­tyy kes­ki­mää­rin n. 500 las­ta vuo­des­sa luo­vu­te­tuil­la sukuso­luil­la. Ulko­mail­la hoi­dois­sa käy­nei­tä ei tilas­toi­da, ja tämän vuok­si lah­ja­so­lu­jen avul­la syn­ty­nei­den las­ten tark­kaa mää­rää ei tie­de­tä. Arvioi­daan, että Suo­mes­sa lap­sia oli­si syn­ty­nyt yhteen­sä n. 10 000.  (THL) 

Lahjasoluhoidoista, lahjasoluhoitojen etenemisestä ja eri hoitomuodoista löydät lisätietoa täältä.

Kysymyksiä ja vastauksia hoitoihin liittyen löydät täältä.