OSA 1: Huolet ja pelot

Huolet ja pelot ovat normaaleja 

Tahat­to­man lap­set­to­muu­den koke­mus ja hedel­möi­tys­hoi­dot joko omil­la tai lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la vai­kut­ta­vat väis­tä­mät­tä ras­kausai­kaan jol­lain taval­la, toki jokai­sen koh­dal­la yksi­löl­li­ses­ti. Yhteis­tä on, että ras­kaus on kau­an toi­vot­tu ja sitä kuvaa­vat hyvin sanat: arvo­kas, kor­vaa­ma­ton ja epä­var­ma. Ras­kau­teen on panos­tet­tu pal­jon eri­lai­sia resurs­se­ja, kuten aikaa, mah­dol­li­ses­ti myös rahaa, sekä psyyk­ki­siä ja fyy­si­siä voi­ma­va­ro­ja. Edel­lä mai­nit­tu­jen syi­den vuok­si ras­kaus aiheut­taa ymmär­ret­tä­väs­ti ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta. Ras­kaa­na ole­va voi samaan aikaan tun­tea val­ta­vaa onnea ja hel­po­tis­ta mut­ta myös epä­var­muut­ta sekä huolta. 

Hedel­möi­tys­hoi­dot joko omil­la tai lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la ovat monel­le psyyk­ki­ses­ti ja fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­va koke­mus, eten­kin jos hoi­dot pit­kit­ty­vät ja nii­den suh­teen jou­tuu koke­maan tois­tu­vaa toi­von ja epä­toi­von vaih­te­lua. Kun ras­kaus hoi­to­jen seu­rauk­se­na (vii­mein) alkaa, se ei vält­tä­mät­tä ole­kaan pel­käs­tään onnen ja ilon het­ki. Tun­teet voi­vat olla hyvin ris­ti­rii­tai­sia ja ras­kaut­ta voi jo sen ensi het­kis­tä läh­tien var­jos­taa pel­ko ja eri­lai­set huo­let ras­kau­den kulus­ta. Moni las­ta lah­ja­so­luil­la toi­vo­va oli­si tar­vin­nut psyyk­kis­tä tukea jo hoi­to­jen aika­na eikä tämä tuen tar­ve pää­ty ras­kau­den alkamiseen. 

On ymmär­ret­tä­vää, että aset­tu­mi­nen ras­kaa­na ole­mi­seen ei tapah­du luon­nol­li­ses­ti ja hel­pos­ti, kos­ka ras­kaut­ta on voi­nut edel­tää hyvin mon­ta vai­ke­aa vai­het­ta. Ras­kau­teen sopeu­tu­mi­seen on tär­ke­ää antaa itsel­leen aikaa, puhua kai­kis­ta sii­hen liit­ty­vis­tä tun­te­muk­sis­ta puo­li­son ja läheis­ten kans­sa. Jos odo­tat las­ta itsel­li­ses­ti on tilan­tee­seen liit­ty­vis­tä tun­te­muk­sis­ta on tär­keä puhua ver­tais­ten tai itsel­le tär­keik­si ja luot­ta­muk­sel­li­sek­si koet­tu­jen läheis­ten kans­sa. Vaik­ka ras­kaus on hyvin toi­vot­tu ja har­kit­tu, saa sii­hen sil­ti liit­tyä huo­lia ja ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta, kuten epä­var­muut­ta ja huol­ta sekä surua esi­mer­kik­si geneet­ti­ses­tä kat­kok­ses­ta. Nega­tii­vi­sik­si koe­tut tun­teet, eivät pois­ta sitä, että las­ta toi­voo kovas­ti, ikä­vät ja ras­kaat tun­teet voi­vat näyt­täy­tyä meis­sä yhtä aikaa myön­teis­ten tun­tei­den kanssa. 

 

Lahjasoluhoitojen vaikutus raskausajan pelkoihin 

Lah­ja­so­lu­hoi­to­jen ja oma­so­lu­hoi­to­jen jäl­keen ras­kaa­na ole­vat kuvaa­vat ras­kausai­kaan liit­ty­vän monia pel­ko­ja ja huo­lia. Nämä kaik­ki seu­raa­vak­si kuva­tut pelot ja huo­let eivät näyt­täy­dy kai­kil­la äideil­lä yhtä aikaa, mut­ta kaik­ki äidit koke­vat jotain näis­tä ras­kau­den aika­na. Samat pelot ja huo­let voi­vat näyt­täy­tyä myös las­ta odot­ta­val­la puolisolla. 

 

Syntymättömän vauvan menettämisen pelko 

• pel­ko keskenmenosta 
• veren­vuo­to­jen aiheut­ta­mat pelot raskausaikana 
• pel­ko ras­kau­den keskeyttämisestä 
• van­hem­pien pel­ko vau­van menettämisestä 
• epä­var­muus saa­da vau­va kotiin 

• huo­li ja pel­ko sikiön kehi­tyk­ses­tä ja voin­nis­ta voi olla pääl­lim­mäi­nen tun­ne koko ras­kau­den ajan 

 

Näi­den pel­ko­jen seu­rauk­se­na oman voin­nin tark­kai­lu voi olla jat­ku­vaa ja odot­ta­va äiti voi oman tar­peen mukaan pyy­tää yli­mää­räi­siä käyn­te­jä neuvolaan. 

Vanhemmuuteen liittyvät pelot ja huolet 

• huo­li omas­ta jaksamisesta 

• huo­li kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­ses­ta van­hem­man ja lap­sen välille 
• äidil­lis­ten tun­tei­den syn­ty­mi­nen lapseen 

 

Van­hem­muu­teen aset­tu­mi­sel­le on tär­ke­ää voi­da antaa aikaa ja joi­den­kin odot­ta­vien äitien koh­dal­la itsen­sä van­hem­pa­na ja äiti­nä ajat­te­le­mi­nen voi tun­tua hyvin vai­keal­ta tai jopa mah­dot­to­mal­ta. Itse­ään ei tar­vit­se pakot­taa suun­taa­maan aja­tuk­sia van­hem­muu­teen, vaan ras­kau­teen kes­kit­ty­mi­nen het­ki ker­ral­laan on täy­sin riittävää. 

 

Synnytykseen liittyvät pelot 

• pel­ko ennen­ai­kai­ses­ta synnytyksestä 
• syn­ny­tyk­seen tapah­tu­ma­na liit­ty­vät pelot 
• sek­tio­pel­ko

 

Kun taus­tal­la on lap­set­to­muus­ko­ke­mus ja ras­kaus on alka­nut monien vai­hei­den jäl­keen, on ymmär­ret­tä­vää, että syn­ny­tys tun­tuu pelot­ta­val­ta aja­tuk­sel­ta. Syn­ny­tys­pel­koa voi käsi­tel­lä neu­vo­las­sa ja pyy­tää mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua syn­ny­tys­pel­koa käsit­te­le­vään ryhmään. 

 

Vauvan hyvinvointiin liittyvät pelot 

• pel­ko ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­ses­ta ja nii­den tuloksista 
• huo­li vau­van kas­vun ja kehi­tyk­sen suhteen 
• pel­ko vau­van keskosuudesta 

 

Kun ras­kaus vii­mein on alka­nut tun­tuu huo­li lap­sen kas­vus­ta odot­ta­van äidin kehos­sa ja ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­set ovat ymmär­ret­tä­väs­ti pel­koa aiheut­ta­via tilan­tei­ta.   

 

Näi­tä edel­lä mai­nit­tu­ja ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pel­ko­ja on kuvan­nut Eli­na Karp­pi­nen opin­näy­te­työs­sään, johon hän haas­tat­te­li 10 hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la ras­kaak­si tul­lut­ta naista. 

Läh­de: Karp­pi­nen, E. 2020. opin­näy­te­työ.  Ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pelot hedel­möi­tys­hoi­dol­la alka­nees­sa ras­kau­des­sa 

 

Äitien kuvauksia raskausaikaan liittyvistä huolista ja peloista  

Hedel­möi­tys­hoi­to­jen ja lap­set­to­muus­ko­ke­muk­sen jäl­keen lap­sen saa­neet äidit ker­to­vat tun­te­neen­sa jat­ku­vaa pel­koa ja huol­ta ras­kau­den aika­na. Käy­tän­nön tasol­la äidit ovat kuvan­neet sen vai­kut­ta­neen seu­raa­vil­la tavoilla: 

• Seu­ra­si­vat lap­sen sydä­nää­niä aktiivisesti 
• Eivät uskal­ta­neet teh­dä lap­sel­le hankintoja 
• Eivät anta­neet itsel­leen lupaa iloi­ta sii­tä, että pit­kän odo­tuk­sen jäl­keen lap­si on nyt tulossa. 

• Ras­kausai­ka­na äitien suu­rin toi­ve oli ras­kau­den jat­ku­mi­nen ja huo­li kes­ken­me­nos­ta koet­tiin ole­van koko ajan läsnä. 

 

Siru Leh­to on tut­ki­nut väi­tös­kir­jas­saan äiti-iden­ti­tee­tin raken­tu­mis­ta, kun taus­tal­la ovat hedel­möi­tys­hoi­dot ja tahat­to­man lap­set­to­muu­den koke­mus. Leh­to on haas­ta­tel­lut äite­jä ja he kuvaa­vat ras­kausai­kaa päin­vas­tai­sek­si niil­le odo­tuk­sil­le, joi­ta ympä­ris­tö ras­kau­del­le asettaa. 

Läh­de: Leh­to, S. 2020. Pit­kä mat­ka äidik­si - Nar­ra­tii­vi­nen tut­ki­mus äitiy­den raken­tu­mi­ses­ta tahat­to­man lap­set­to­muu­den ja hedel­möi­tys­hoi­to­jen jälkeen. 

Apua ja tukea on lupa hakea 

Vaik­ka ras­kaus on alka­nut pit­kän odo­tuk­sen jäl­keen lah­ja­so­lu­hoi­doil­la ja lap­si on kovas­ti odo­tet­tu ja toi­vot­tu, saa van­hem­pi sil­ti olla tar­vit­se­va ja on tär­ke­ää huo­ma­ta mil­loin on syy­tä hakea apua ras­kau­den aikai­siin huo­liin. Neu­vo­las­sa on hyvä puhua omis­ta huo­lis­taan ja sanoit­taa syi­tä huo­lien takana. 

 

Mistä hakea tukea  

Neuvola tarjoaa tukea synnytykseen ja raskauteen liittyvissä huolissa ja peloissa 

• Pyy­dä neu­vo­las­ta aikaa neu­vo­lap­sy­ko­lo­gil­le, jos kes­kus­te­lut oman työn­te­ki­jän kans­sa eivät ole riittäviä. 
• Tukea ja apua on saa­ta­vil­la myös monis­ta jär­jes­töis­tä, kysy neu­vo­las­ta oman alu­ee­si pien­ryh­mis­tä ja mata­lan kyn­nyk­sen tuesta. 

 

Työterveyshuollon kautta voit varata ajan työterveyspsykologille tai sairaanhoitajalle

• Vaik­ka heil­lä ei oli­si tie­to­tai­toa lah­ja­so­lu­hoi­dois­ta, voit saa­da apua pel­ko­jen selät­tä­mi­seen ja nii­den kans­sa olemiseen. 

  

Vertaistukea löydät Helminauha-hankkeen ja Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnasta

• Ver­tai­set ovat koke­neet saman­kal­tai­sia aja­tuk­sia ja tun­tei­ta kuin sinä. Ver­tais­ten kans­sa omat koke­muk­set aset­tu­vat sopi­van kokoi­sik­si ja nii­den kans­sa on hel­pom­pi olla. 
• Ver­tais­ta­paa­mis­ten ajan­koh­dat löy­dät Sim­pu­kan tapah­tu­ma­ka­len­te­ris­ta ja tie­toa ver­tais­tues­ta löy­dät tääl­tä.

Raskauden aikainen stressi ja sen säätely

Raskauden aikainen stressi on hyvin yleistä 

• Sii­hen liit­tyy yleen­sä huol­ta lap­sen kas­vus­ta ja kehi­tyk­ses­tä, ras­kau­den suju­mi­ses­ta ja sii­tä, miten ras­kaus ja lap­sen syn­ty­mä tulee vai­kut­ta­maan per­heen dynamiikkaan. 

 

On tärkeää puhua itseä stressaavista asioista  

• Pit­kit­tyes­sään ras­kau­den aikai­nen stres­si voi vai­kut­taa ras­kau­teen ja sik­si on tär­ke­ää puhua ras­kau­den aikai­ses­ta stres­sis­tä ammat­ti­lai­sen kanssa. 
• Puhu koke­mas­ta­si stres­sis­tä her­käs­ti neu­vo­las­sa, työ­ter­vey­des­sä, läheis­ten tai puo­li­son kans­sa, ver­tais­ten kans­sa, jär­jes­tö­jen tar­joa­mas­sa perhetoiminnassa. 

Stressin tehtävä on 

• Aut­taa sel­viy­ty­mään muu­tok­sis­ta ja val­mis­taa muut­tu­vaan elämäntilanteeseen. 

Stressiä voi hoitaa ja säädellä  

• Mie­lel­le tur­vaa luo­vil­la ren­tou­tus­har­joi­tuk­sil­la, joi­den avul­la voi hakea tasa­pai­noa sekä rau­hoit­ta­vaa oloa mie­leen ja kehoon. 
• Stres­saan­tu­nut­ta miel­tä voi keven­tää, kun suun­taa huo­mion­sa nii­hin asioi­hin joi­hin voi vai­kut­taa ja jot­ka eivät lisää stressiä. 

Stressiltä suojaavia tekijöitä 

• Hyvät ja tur­val­li­set ihmis­suh­teet, itses­tä huo­leh­ti­mi­nen, ter­veel­li­set elä­män­ta­vat, levon sal­li­mi­nen itsel­le aina kun sitä tarvitsee. 

Raskauden aikainen stressi ei määritä syntyvän lapsen hyvinvointia. Vanhemman ja lapsen välinen suhde sekä lapsen saama hoiva tässä suhteessa ovat tärkeimmät lasta ja lapsen kasvua suojaavia tekijöitä. 

Raskaus ja stressi  

VIDEO ( kes­to 14 min.) 

Pilke:n (pien­ten las­ten kehi­tysp­sy­ko­lo­gi­nen kli­nik­ka) tuot­ta­mas­sa videos­sa psy­ko­lo­gi, psy­ko­te­ra­peut­ti Saa­ra Salo haas­tat­te­lee ras­kau­den aikai­ses­ta stres­sis­tä ja mie­lia­lo­jen vaih­te­luis­ta psy­ko­lo­gi, psy­ko­te­ra­peut­ti Riik­ka Korjaa. 

https://youtu.be/PFi9rEKj2X8

HARJOITUS: Pelon ja huolen kesytys 

Jos pelot ja huo­let ras­kau­den aika­na alka­vat val­la­ta miel­tä­si ja tun­net olo­si levot­to­mak­si tai ahdis­ta­vak­si voit seu­raa­van har­joi­tuk­sen avul­la rau­hoit­taa kehoa­si ja vies­tit­tää sil­le, että täs­sä het­kes­sä kaik­ki on hyvin. 

1. Ase­tu istu­maan tai makuul­le sinus­ta hyväl­tä tun­tu­vaan paik­kaan, jos­sa sinun on läm­min olla. 
2. Ase­ta toi­nen käte­si rin­ta­ke­hän pääl­le ja toi­nen käte­si ala­vat­sal­le tai koh­dun alu­eel­le. Hen­gi­tä pari ker­taa syvään niin, että tun­net käyt­tä­vä­si koko keuh­ko­ka­pa­si­teet­tia niin hyvin kuin se voin­ti­si mukaan on mah­dol­lis­ta. Hen­gi­tä nenän kaut­ta sisään, pidä­tä het­ki ja pääs­tä ilma suun kaut­ta ulos. 
3. Tun­ne käsie­si läm­pö ja välit­tä­mi­nen kehoa vas­ten ja voit sul­kea sil­mä­si, jos se tun­tuu sinus­ta hyvältä. 
4. Pai­na kehoa käsil­lä­si lem­peäs­ti ja ais­ti, että kehol­la­si on täs­sä het­kes­sä kaik­ki hyvin. 
5. Sano itsel­le­si mie­les­sä­si: Olen tur­vas­sa täs­sä ja nyt. Voin itse päät­tää mitä aja­tuk­sia­ni kuun­te­len. Minun ei tar­vit­se kuun­nel­la pel­koa­ni. Olen tur­vas­sa täs­sä ja nyt. Annan pelon kul­kea lävit­se­ni, mut­ta en pysäh­dy sen äärel­le tai sen muka­na tuo­miin ajatuksiin. 
6. Tun­ne ja näe, kun pel­ko ja huo­li kul­kee lävit­se­si. Anna pelon ja huo­len men­nä meno­jaan täs­sä het­kes­sä. Sano mie­les­sä­si: Saat men­nä nyt meno­ja­si. En läh­de mukaa­si. Minä pää­tän nyt kokea tur­vaa sekä levol­li­suut­ta kehos­sa ja mielessä. 
7. Tun­ne, miten hen­gi­tyk­sen avul­la pai­no­voi­ma vetää sinua tur­val­li­ses­ti ja tuke­vas­ti alus­taa vasten. 
8. Hen­gi­tä pelon ja huo­len tilal­le hyvää ja tur­val­lis­ta oloa. Anna tur­val­li­sen tun­teen täyt­tää koko keho­si rin­ta­ke­häs­tä alkaen. Tun­ne läm­pö kehos­sa­si. Olet turvassa. 

 

Läh­de: Mukail­len kir­jas­ta: Jääs­ki­nen, A-M. Pel­liccio­ni, S. 2017. Mitä sä rageet s.89 

Hengittämällä levollisuutta raskausaikaan

Joo­gao­pet­ta­ja Han­na-Mari Nie­mi­nen on suun­ni­tel­lut verk­ko­val­men­nuk­seen kak­si hen­gi­tys­har­joi­tus­ta joi­den avul­la ras­kaa­na ole­vat voi­vat vah­vis­taa luot­ta­mus­ta omaan tilan­tee­seen ja yhteyt­tä kohtuvauvaan.

Hami on ras­kau­teen eri­kois­tu­nut joo­gao­pet­ta­ja, dou­la, syn­ny­tys­val­men­ta­ja ja kir­joit­ta­ja. Hami opet­taa lem­pe­ää ja tut­ki­vaa joo­gaa, jos­sa kes­ki­ty­tään usein hen­gi­tyk­sen havain­noin­tiin ja kehon ais­ti­mi­seen. www.hamila.fi, ins­ta­gram @hami_hamila

 

Hamin vinkit hengitysharjoitusten tekemiseen:

1. Havain­noi ja tule tie­toi­sek­si mil­tä tun­tuu kun hen­git­tää ulos ja sisään
2. Hen­gi­tyk­sen ei tar­vit­se olla saman­lais­ta sisään ja ulos hengitettäessä
3. Ensin voit antaa enem­män aikaa ulos­hen­gi­tyk­sel­le, kun ulos­hen­gi­tys pite­nee, sisään­hen­gi­tys syve­nee kuin itsestään
4. Hen­gi­tys saa olla sel­lais­ta kun se on, kevyt­tä, vai­va­ton­ta ja lempeää

HARJOITUS: Hengitys sydämestä kohtuun

Hen­gi­tys sydä­mes­tä koh­tuun   ÄÄNITE ( kes­to 9min.)

Käy istu­maan ja har­joit­te­le tie­tois­ta läs­nä­oloa kehon ja hen­gi­tyk­sen avul­la. Pie­ni ohjat­tu har­joi­tus vah­vis­taa hen­gi­tys­tie­toi­suut­ta sekä yhteyt­tä koh­dus­sa kas­va­vaan lapseen. 

Har­joi­tus on Hamin käsia­laa ja hänen ohjaama.

HARJOITUS: Luottamuksen vahvistus

Luot­ta­muk­sen vah­vis­tus ÄÄNITE (kes­to 9min.)

Ohja­tus­sa har­joi­tuk­ses­sa tut­ki­taan tie­tois­ta hen­gi­ty­syh­teyt­tä ja käy­te­tään voi­ma­lauseen (affir­maa­tion) ja hen­gi­tyk­sen yhdis­tel­mää apu­na luot­ta­muk­sen vah­vis­ta­mi­seen. Har­joi­tuk­sen voi teh­dä esim. istuen tai makuulla.

Har­joi­tus on Hamin käsia­laa ja hänen ohjaama.

Tunteiden tunnistaminen auttaa huolien ja pelkojen kanssa 

Tun­ne herää usein reak­tio­na johon­kin syy­hyn ja se ker­too kehol­le ja mie­lel­le sii­tä, mikä on tär­ke­ää tai vähem­män tär­ke­ää. Joi­den­kin tun­tei­den herää­mi­nen on hel­pom­pi ohit­taa kuin tois­ten, mut­ta tun­tei­den havait­se­mi­nen ja nimeä­mi­nen hel­pot­taa tun­tei­den kans­sa ole­mis­ta. On hyvä tun­nis­taa ja ottaa vas­taan ikä­väl­tä tun­tu­via tun­tei­ta, kuten: pel­ko, huo­li, pet­ty­mys, suru ja avut­to­muus sekä myön­tei­siä tun­tei­ta, kuten: ilo, tyy­ty­väi­syys, hel­po­tus ja ute­liai­suus. Tun­tei­den nimeä­mi­nen aut­taa sinua huo­maa­maan, mikä on tun­tei­den sisäl­tö ja mer­ki­tys. Mer­ki­tyk­sen anta­mi­nen aut­taa sinua kul­ke­maan koh­ti tun­net­ta ja luot­ta­maan sii­hen, että tun­tee­seen on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa ja että tun­tees­ta voi pääs­tää irti. 

Vai­kei­den tun­tei­den kans­sa ole­mis­ta voi hel­pot­taa se, että kyke­nee nimeä­mään pahaa oloa aiheut­ta­van tun­teen ja tar­peen tuon tun­teen taus­tal­la. Kai­kil­le ihmi­sil­le on luon­tais­ta kokea ole­van­sa tur­vas­sa ja saa­da osak­seen ymmär­rys­tä. Tur­van tun­net­ta ja ymmär­rys­tä omia tun­tei­ta koh­taan on tär­keä osa­ta toi­voa lähei­sil­tä, mut­ta nii­tä voi tar­jo­ta myös itse itsel­leen. Omien tun­tei­den tun­nis­ta­mi­nen vah­vis­taa itse­tun­te­mus­ta ja luot­ta­mus­ta sii­hen, että itsel­tä löy­tyy kei­no­ja olla vai­kei­den­kin tun­tei­den kans­sa, het­ki ker­ral­laan. Ras­kau­den aika­na itse­tun­te­mus vah­vis­tuu omia olo­ti­lo­ja ja tun­te­muk­sia kuun­te­le­mal­la ja kaik­ki tämä vah­vis­taa van­hem­muu­den iden­ti­teet­tiä, joka väis­tä­mät­tä kehit­tyy kas­va­van vau­va­vat­san myötä. 

HARJOITUS: Tunteen kanssa oleminen ja tunteen kohtaaminen levollisin mielin

1. Hen­gi­tä rau­hal­li­ses­ti sisään ja ulos, ase­tu joko sei­so­maan tai istu­maan tuke­vas­ti tai jos mah­dol­lis­ta makuulle. 
2. Havait­se mie­lee­si ja kehoo­si tule­va tun­ne ja nimeä se. 
3. Havait­se kuun­te­le­mal­la kehoa, mitä tun­te­muk­sia tun­ne aiheut­taa sinul­le kehos­sa. Onko tun­ne puris­tus­ta rin­nas­sa, möy­kyn tun­ne vat­sas­sa, jän­nit­ty­neet har­tiat tai jokin muu kehol­li­nen tuntemus. 
4. Jos sinul­la on vai­keuk­sia hen­git­tää ja saa­da kun­nol­la ilmaa, hen­gi­tä sisään ja ulos niin levol­li­ses­ti ja ilman yli­mää­räis­tä työ­tä, kuin se on mahdollista. 
5. Ota tun­ne vas­taan ja pyri hyväk­sy­mään se luot­ta­vai­sin mie­lin.  Sinul­la ei ole hätää täs­sä ja nyt. 
6. Vii­väh­dä het­ki nyt nous­sees­sa tun­tees­sa ja pääs­tä mah­dol­li­set ikä­vät kehon tun­te­muk­set pois hen­gi­tys ker­ral­laan.     

Sinua voi kiinnostaa

Mitä tunnetaidot ovat? VIDEO (kesto 12 min. 42 sek) 

Voit tutus­tua tun­ne­tai­toi­hin ja tun­tei­den sekä nii­den taka­na ole­vien tar­pei­den nimeä­mi­seen lyhyen videon avul­la. Teki­jä: Tun­ne & Tai­da: Anne-Mari Jääskinen. 

Rentoutusharjoituksia Mieli ry:n sivuilta, osioista Harjoitukset.  

Kaikki on hyvin rentoutusharjoitus. Tekijä Tytti Koro. ÄÄNITE (kesto 16 min.) 

Lähteet: 

Coving­ton, S. & Burns, L. (2006). Preg­nancy after Infer­ti­li­ty. Teok­ses­sa Coving­ton, S.& Burns, L.(toim.) Infer­ti­li­ty Coun­se­ling –A compre­hen­si­ve Hand­book for cli­nicians. Cam­brid­ge uni­ver­si­ty press, ss. 440–458. 

Karp­pi­nen, E. 2020. Opin­näy­te­työ: Ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pelot hedel­möi­tys­hoi­dol­la alka­nees­sa ras­kau­des­sa 

Lau­ri­la, M. & Tapio­maa, J. Opin­näy­te­työ. 2019.  Äitiys­neu­vo­lan asiak­kuus tahat­to­man lap­set­to­muu­den jäl­keen  

Leh­to, S. 2020. Väi­tös­tut­ki­mus. Pit­kä mat­ka äidik­si, Nar­ra­tii­vi­nen tut­ki­mus äitiy­den raken­tu­mi­ses­ta tahat­to­man lap­set­to­muu­den ja hedel­möi­tys­hoi­to­jen jäl­keen. Jyväs­ky­län yliopisto. 

Palaa val­men­nuk­sen etusivulle