Tahat­to­man lap­set­to­muu­den koke­mus ja hedel­möi­tys­hoi­dot joko omil­la tai lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la vai­kut­ta­vat väis­tä­mät­tä ras­kausai­kaan jol­lain taval­la, toki jokai­sen koh­dal­la yksi­löl­li­ses­ti. Yhteis­tä on, että ras­kaus on kau­an toi­vot­tu ja sitä kuvaa­vat hyvin sanat: arvo­kas, kor­vaa­ma­ton ja epä­var­ma. Ras­kau­teen on panos­tet­tu pal­jon eri­lai­sia resurs­se­ja, kuten aikaa, mah­dol­li­ses­ti myös rahaa, sekä psyyk­ki­siä ja fyy­si­siä voi­ma­va­ro­ja. Edel­lä mai­nit­tu­jen syi­den vuok­si ras­kaus aiheut­taa ymmär­ret­tä­väs­ti ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta. Ras­kaa­na ole­va voi samaan aikaan tun­tea val­ta­vaa onnea ja hel­po­tis­ta mut­ta myös epä­var­muut­ta sekä huol­ta.      

Hedel­möi­tys­hoi­dot joko omil­la tai lah­joi­te­tuil­la sukuso­luil­la ovat monel­le psyyk­ki­ses­ti ja fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­va koke­mus, eten­kin jos hoi­dot pit­kit­ty­vät ja nii­den suh­teen jou­tuu koke­maan tois­tu­vaa toi­von ja epä­toi­von vaih­te­lua. Kun ras­kaus hoi­to­jen seu­rauk­se­na (vii­mein) alkaa, se ei vält­tä­mät­tä ole­kaan pel­käs­tään onnen ja ilon het­ki. Tun­teet voi­vat olla hyvin ris­ti­rii­tai­sia ja ras­kaut­ta voi jo sen ensi het­kis­tä läh­tien var­jos­taa pel­ko ja eri­lai­set huo­let ras­kau­den kulus­ta. Moni las­ta lah­ja­so­luil­la toi­vo­va oli­si tar­vin­nut psyyk­kis­tä tukea jo hoi­to­jen aika­na eikä tämä tuen tar­ve pää­ty ras­kau­den alka­mi­seen.  

On ymmär­ret­tä­vää, että aset­tu­mi­nen ras­kaa­na ole­mi­seen ei tapah­du luon­nol­li­ses­ti ja hel­pos­ti, kos­ka ras­kaut­ta on voi­nut edel­tää hyvin mon­ta vai­ke­aa vai­het­ta. Ras­kau­teen sopeu­tu­mi­seen on tär­ke­ää antaa itsel­leen aikaa, puhua kai­kis­ta sii­hen liit­ty­vis­tä tun­te­muk­sis­ta puo­li­son ja läheis­ten kans­sa. Jos odo­tat las­ta itsel­li­ses­ti on tilan­tee­seen liit­ty­vis­tä tun­te­muk­sis­ta on tär­keä puhua ver­tais­ten tai itsel­le tär­keik­si ja luot­ta­muk­sel­li­sek­si koet­tu­jen läheis­ten kans­sa. Vaik­ka ras­kaus on hyvin toi­vot­tu ja har­kit­tu, saa sii­hen sil­ti liit­tyä huo­lia ja ris­ti­rii­tai­sia tun­tei­ta, kuten epä­var­muut­ta ja huol­ta sekä surua esi­mer­kik­si geneet­ti­ses­tä kat­kok­ses­ta. Nega­tii­vi­sik­si koe­tut tun­teet, eivät pois­ta sitä, että las­ta toi­voo kovas­ti, ikä­vät ja ras­kaat tun­teet voi­vat näyt­täy­tyä meis­sä yhtä aikaa myön­teis­ten tun­tei­den kans­sa.  

Lahjasoluhoitojen vaikutus raskausajan pelkoihin 

Lahja­so­lu­hoi­to­jen ja oma­so­lu­hoi­to­jen jäl­keen ras­kaa­na ole­vat kuvaa­vat ras­kausai­kaan liit­ty­vän monia pel­ko­ja ja huo­lia. Nämä kaik­ki seu­raa­vak­si kuva­tut pelot ja huo­let eivät näyt­täy­dy kai­kil­la äideil­lä yhtä aikaa, mut­ta kaik­ki äidit koke­vat jotain näis­tä ras­kau­den aika­na. Samat pelot ja huo­let voi­vat näyt­täy­tyä myös las­ta odot­ta­val­la puo­li­sol­la.  

Syntymättömän vauvan menettämisen pelko 

• pel­ko kes­ken­me­nos­ta 
• veren­vuo­to­jen aiheut­ta­mat pelot ras­kausai­ka­na 
• pel­ko ras­kau­den kes­keyt­tä­mi­ses­tä 
• van­hem­pien pel­ko vau­van menet­tä­mi­ses­tä 
• epä­var­muus saa­da vau­va kotiin 

• huo­li ja pel­ko sikiön kehi­tyk­ses­tä ja voin­nis­ta voi olla pääl­lim­mäi­nen tun­ne koko ras­kau­den ajan 

Näi­den pel­ko­jen seu­rauk­se­na oman voin­nin tark­kai­lu voi olla jat­ku­vaa ja odot­ta­va äiti voi oman tar­peen mukaan pyy­tää yli­mää­räi­siä käyn­te­jä neuvolaan. 

Vanhemmuuteen liittyvät pelot ja huolet 

• huo­li omas­ta jak­sa­mi­ses­ta 

• huo­li kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­ses­ta van­hem­man ja lap­sen välil­le
  
• äidil­lis­ten tun­tei­den syn­ty­mi­nen lap­seen 

Van­hem­muu­teen aset­tu­mi­sel­le on tär­ke­ää voi­da antaa aikaa ja joi­den­kin odot­ta­vien äitien koh­dal­la itsen­sä van­hem­pa­na ja äiti­nä ajat­te­le­mi­nen voi tun­tua hyvin vai­keal­ta tai jopa mah­dot­to­mal­ta. Itse­ään ei tar­vit­se pakot­taa suun­taa­maan aja­tuk­sia van­hem­muu­teen, vaan ras­kau­teen kes­kit­ty­mi­nen het­ki ker­ral­laan on täy­sin riittävää. 

Synnytykseen liittyvät pelot 

• pel­ko ennen­ai­kai­ses­ta syn­ny­tyk­ses­tä 
• syn­ny­tyk­seen tapah­tu­ma­na liit­ty­vät pelot 
• sek­tio­pel­ko

Kun taus­tal­la on lap­set­to­muus­ko­ke­mus ja ras­kaus on alka­nut monien vai­hei­den jäl­keen, on ymmär­ret­tä­vää, että syn­ny­tys tun­tuu pelot­ta­val­ta aja­tuk­sel­ta. Syn­ny­tys­pel­koa voi käsi­tel­lä neu­vo­las­sa ja pyy­tää mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua syn­ny­tys­pel­koa käsit­te­le­vään ryhmään. 

Vauvan hyvinvointiin liittyvät pelot 

• pel­ko ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­ses­ta ja nii­den tulok­sis­ta 
• huo­li vau­van kas­vun ja kehi­tyk­sen suh­teen 
• pel­ko vau­van kes­ko­suu­des­ta 

Kun ras­kaus vii­mein on alka­nut tun­tuu huo­li lap­sen kas­vus­ta odot­ta­van äidin kehos­sa ja ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­set ovat ymmär­ret­tä­väs­ti pel­koa aiheut­ta­via tilan­tei­ta.   

Näi­tä edel­lä mai­nit­tu­ja ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pel­ko­ja on kuvan­nut Eli­na Karp­pi­nen opin­näy­te­työs­sään, johon hän haas­tat­te­li 10 hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la ras­kaak­si tul­lut­ta naista. 

Läh­de: Karp­pi­nen, E. 2020. opin­näy­te­työ.  Ras­kaus- ja lap­si­vuo­dea­jan pelot hedel­möi­tys­hoi­dol­la alka­nees­sa ras­kau­des­sa 

Äitien kuvauksia raskausaikaan liittyvistä huolista ja peloista  

Hedel­möi­tys­hoi­to­jen ja lap­set­to­muus­ko­ke­muk­sen jäl­keen lap­sen saa­neet äidit ker­to­vat tun­te­neen­sa jat­ku­vaa pel­koa ja huol­ta ras­kau­den aika­na. Käy­tän­nön tasol­la äidit ovat kuvan­neet sen vai­kut­ta­neen seu­raa­vil­la tavoil­la: 

• Seu­ra­si­vat lap­sen sydä­nää­niä aktii­vi­ses­ti 
• Eivät uskal­ta­neet teh­dä lap­sel­le han­kin­to­ja 
• Eivät anta­neet itsel­leen lupaa iloi­ta sii­tä, että pit­kän odo­tuk­sen jäl­keen lap­si on nyt tulos­sa.  

• Ras­kausai­ka­na äitien suu­rin toi­ve oli ras­kau­den jat­ku­mi­nen ja huo­li kes­ken­me­nos­ta koet­tiin ole­van koko ajan läs­nä.   

Siru Leh­to on tut­ki­nut väi­tös­kir­jas­saan äiti-iden­ti­tee­tin raken­tu­mis­ta, kun taus­tal­la ovat hedel­möi­tys­hoi­dot ja tahat­to­man lap­set­to­muu­den koke­mus. Leh­to on haas­ta­tel­lut äite­jä ja he kuvaa­vat ras­kausai­kaa päin­vas­tai­sek­si niil­le odo­tuk­sil­le, joi­ta ympä­ris­tö ras­kau­del­le asettaa. 

Läh­de: Leh­to, S. 2020. Pit­kä mat­ka äidik­si - Nar­ra­tii­vi­nen tut­ki­mus äitiy­den raken­tu­mi­ses­ta tahat­to­man lap­set­to­muu­den ja hedel­möi­tys­hoi­to­jen jälkeen.