Munasolujen lahjoittaminen ystävälle oli Marja Holkerille tunteikas prosessi

Muiden moninaiset mielipiteet

Mar­jan mies on ollut tuke­na koko pro­ses­sin ajan. Samal­la muu­ta­ma ystä­vä on ihme­tel­lyt mie­hen myö­tä­mie­li­syyt­tä. He ovat kysel­leet, eikö tämä ole mustasukkainen.

– Eräs­kin sanoi, ettei hän voi­si iki­nä olla kump­pa­nin­sa kans­sa, jos tämä lah­joit­tai­si sukuso­lu­ja, Mar­ja muistelee.

Mar­ja on tyy­ty­väi­nen sii­hen, että ystä­vät ovat ker­to­neet skep­ti­syy­des­tään, kos­ka Mar­jan var­muus lah­joi­tus­pää­tök­ses­tä on säi­ly­nyt vah­va­na kysee­na­lais­ta­vis­ta kom­men­teis­ta huolimatta.

Yksi syy ystä­vien vas­tus­tuk­sel­le on tie­don puu­te. Moni ei ollut kuul­lut asias­ta aiem­min. Heil­lä ei ollut ollut tie­toa sukuso­lu­jen luo­vut­ta­mi­ses­ta eikä lah­ja­so­lu­lap­sen oikeuksista.

Sek­su­aa­li­te­ra­peut­ti­na, -kas­vat­ta­ja­na ja -neu­vo­ja­na Väes­tö­lii­tos­sa työs­ken­te­le­vä Mar­ja on pro­ses­sin aika­na myös sek­su­aa­li­kas­vat­ta­nut ympä­ris­töään. Pro­ses­si on laa­jen­ta­nut monien aja­tus­maa­il­maa. Muu­ta­mat miet­ti­neet, oli­si­vat­ko itse­kin voi­neet luo­vut­taa sukuso­lu­ja. Mar­ja on myös toi­mi­nut esi­merk­ki­nä lap­sil­le sii­tä, että lap­set voi­vat saa­da alkun­sa monin eri tavoin ja että jokai­nen on arvo­kas itsenään.

Lahjoittamisen vaiheet

Lah­joi­tus teh­tiin Tam­pe­reel­la yksi­tyi­sel­lä kli­ni­kal­la, jos­sa Mar­jan ystä­vä oli hoidoissa.

Esi­kaa­vak­keis­sa kysyt­tiin muun muas­sa mie­len­ter­vey­teen, fyy­si­seen ter­vey­teen ja omiin taus­toi­hin liit­ty­viä asioi­ta. Hoi­ta­ja mit­ta­si AMH-arvon ja lää­kä­ri tar­kis­ti muna­sar­jo­jen tilanteen.

Seu­raa­va­na oli vuo­ros­sa kro­mo­so­mi­tut­ki­mus. Jokai­ses­sa vai­hees­sa Mar­jaa muis­tu­tel­tiin sii­tä, että pro­ses­sin voi kes­keyt­tää heti, jos tun­tuu sil­tä, ettei enää pys­ty tai halua.

Mar­jan mukaan jot­kut saat­ta­vat kes­keyt­tää kro­mo­so­mi­tut­ki­mus­ten koh­dal­la, kos­ka sii­nä voi tul­la tie­toa, joka liit­tyy omiin gee­nei­hin ja omien las­ten mah­dol­li­siin sai­rauk­siin. Mar­ja kui­ten­kin halusi jatkaa.

Psy­ko­lo­gin tapaa­mi­nen oli Mar­jal­le tärkeä.

– Kes­kus­tel­tiin, olen­ko hen­ki­ses­ti val­mis ja ymmär­rän­kö kaik­ki näkö­koh­dat. Kos­ka vas­taa­not­ta­ja on ystä­vä­ni, mie­tim­me myös tule­vaa suh­det­ta­ni mah­dol­li­seen lapseen.

Pii­ki­tyk­sis­sä Mar­jaa jän­nit­ti se, miten hänen pään­sä ja kehon­sa kes­täi­si­vät tauon migree­nin esto­lääk­kees­tä. Kaik­ki meni hyvin. Mar­jan lap­set sai­vat seu­ra­ta päi­vit­täi­siä lää­ke­pis­tok­sia koto­na. Kuo­pus tote­si, että on hyvä, että hän on saa­nut seu­ra­ta pis­tok­sia, kos­ka eihän sitä tie­dä, vaik­ka hänen koh­dal­leen osui­si aikui­se­na taha­ton lapsettomuus.

Vii­mei­set päi­vät ennen punk­tio­ta Mar­jan olo oli kivu­lias eivät­kä far­kut mah­tu­neet pääl­le. Punk­tios­sa Mar­jaa jän­nit­ti eni­ten se, onko muna­so­lu­ja kypsynyt.

– Hen­ki­lö­kun­ta oli tuke­na ja olo oli tur­val­li­nen. Oli aivan iha­naa, että lah­jan saa­ja­pa­ris­kun­ta oli siel­lä sama­na päi­vä­nä ja että näin hei­dät juu­ri ennen punktiota.

Muna­so­lu­ja saa­tiin 17. Punk­tio meni hyvin eikä kompli­kaa­tioi­ta tul­lut, jos­kin tur­vo­tus ja kipu kes­ti­vät vie­lä viikon.

Lapsella oikeus päättää

Vas­taa­not­ta­ja­pa­ris­kun­ta sai lap­sen, mis­tä Mar­ja iloit­see suu­res­ti. Samal­la hän kun­nioit­taa hei­dän yksi­tyi­syyt­tään ja päätösvaltaansa.

– He päät­tä­vät, kuin­ka pal­jon ker­to­vat minul­le asiois­taan yli­pää­tään. Olen lap­sen van­hem­pien ystä­vä. On tär­ke­ää, että he saa­vat muo­dos­taa oman suh­teen lap­seen. Hei­dän toi­vee­naan on, että olen hei­dän elä­mäs­sään jat­kos­sa­kin muka­na ystävänä.

Mar­ja halu­aa antaa tilaa mah­dol­li­suu­del­le, että aja­tuk­set muut­tu­vat lap­sen kas­vaes­sa. Hän ymmär­tää hyvin, jos vas­taa­not­ta­jat halua­vat ottaa tule­vai­suu­des­sa etäi­syyt­tä. Hän on miet­ti­nyt sitä­kin mah­dol­li­suut­ta, että paris­kun­ta halu­aa raja­ta hänet koko­naan pois elä­mäs­tään. Se ei tun­tui­si pahal­ta, kos­ka kysees­sä on hei­dän lap­sen­sa ja päätöksensä.

Tie­to lah­ja­so­luil­la alkun­sa saa­neen lap­sen taus­tas­ta on yksityis­asia, jon­ka moni per­he halu­aa tuo­da vain raja­tun jou­kon tie­toon. Mar­ja on saa­nut vas­taa­not­ta­jil­ta luvan ker­toa omal­le per­heel­leen ja äidil­leen. Lap­sen kas­vaes­sa täl­lä on oikeus päät­tää, mitä halu­aa itses­tään kerrottavan.

Sek­su­aa­li­kas­vat­ta­ja­na Mar­ja koros­taa myös, että lap­sel­le on syy­tä koros­taa hänen oikeut­taan tie­don omis­ta­juu­teen. Jos kave­ri kysyy taus­tas­ta, niin itse saa päät­tää, mitä ker­too, oli kysees­sä suku­puo­li, sek­su­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen tai solu­jen alkuperä.

Terveiset lahjoittajille ja perheille

Lah­joit­ta­mi­nen on ollut Mar­jal­le mer­ki­tyk­sel­li­nen asia. Elä­mäs­sä oli tar­koi­tus tapah­tua näin.

Lah­joit­ta­mis­ta har­kit­se­via Mar­ja kan­nus­taa hank­ki­maan tie­toa, miet­ti­mään huo­lel­li­ses­ti omaa tilan­net­taan ja luot­ta­maan itseen­sä. Ääneen puhu­mi­nen aut­taa usein pää­tök­sen­teos­sa. Sik­si kan­nat­taa olla yhtey­des­sä klinikalle.

– Lah­joit­ta­mi­nen on arvo­kas lah­ja. Toi­saal­ta sekään ei tee kenes­tä­kään huo­nom­paa, jos ei läh­de lah­joit­ta­jak­si. Muis­tot pro­ses­sis­ta anta­vat voi­maa han­ka­li­na hetkinä.

– Olen onnel­li­nen sii­tä, että olen saa­nut aut­taa. Se on ollut yksi elä­mä­ni koho­koh­dis­ta. On saa­nut olla toi­von tuo­ja­na. Toi­vo on mer­ki­tyk­sel­li­nen kaikille.

Lah­ja­so­luil­la syn­ty­neil­le lap­sil­le Mar­ja lähet­tää ter­vei­siä, jot­ka vetoa­vat kaik­kien tar­pee­seen tul­la näh­dyk­si, kuul­luk­si ja rakas­te­tuk­si: ”Olet arvo­kas ja ainut­laa­tui­nen. Minä saan olla minä ja sinä olet sinä, ja olet iha­na just sel­lai­se­na kuin olet.

Lah­jan saa­ja on anta­nut suos­tu­muk­sen­sa jutun kir­joit­ta­mi­seen ja jul­kai­se­mi­seen. Tie­toa ja tukea löy­tyy kli­ni­koil­ta ja Sim­pu­kan Hel­mi­nau­ha-hank­kees­ta. Mar­ja Hol­ke­ri löy­tyy Ins­ta­gra­mis­ta tilil­tä @ainutlaatuinen_mussukka.